perjantai 22. kesäkuuta 2012

Ikuinen kakkonen

Viime perjantaina oli Big Jam- kisan viimeinen koitos, kun käytiin finaali Tampereen Amarillossa. Tulin kiireen vilkkaa nopeasti ennen kolmea kirjaamaan itseni hotelliin sisälle ja sieltä kauheella kiireellä meikkiin ja hiustenlaittoon Sokos Emotioniin.
Ehdin olla huoneessa varmaan 10 minuuttia, niin se oli jo sotkussa.
Meikissä ja hiuksissa tuli vähän kiire, niin yhdessä välissä toinen laittoi hiuksia ja samaan aikaan toinen meikkas. :) Vedettiin joka suuntaan, niin oli vähän vaikee olla siinä. Sain söpöissä pikkupurkeissa huulipunaa ja -kiiltoa mukaani, koska meikin ja keikan välissä oli reilut 7 tuntia aikaa. Kiitos Sokos Emotionin väki ihanasta lookistani! :)
En käytä huulipunaa oikeastaan, mutta tuo sävy oli ihana, joten voisin jopa harkita ostavani sitä.

Jumitin hotellihuoneessa, katoin telkkaria ja availin vähän ääntä. Mun asuvalinta oli mun mielestä nappivalinta; tunsin itsevarmuutta ja muutenkin vaatteet oli kauniit. Kahdeksan aikaan meillä oli tapaaminen kilpailijoiden ja järjestäjien kanssa. Kilpailijat oli kaikki tosi mukavia ja meidän kesken oli tosi positiivinen ilmapiiri, eikä sellaista "kilpailua" oikeen ollut. :)
Kilpailu alkoi jopa hieman oletettua aiemmin eli 00.15. Istuin toisen kilpailijan kanssa. Illan aloitti Axl Smith, joka on muuten aika kova showmies!
Axl, mahtava bändi & lava.
Lauloin ekana kappaleena Shaka Khanin You got the love. Soundcheck meni aika perseelleen, niin voitte kuvitella mitkä olivat odotukset itse esiintymistä ajatellen. Jotenkin kuitenkin kahlasin itseni pohjamudista läpi ja vedin biisin hyvin! Lunttilappu lattialla auttoi pahan paikan tullen, mutta suurimman sanoista muistin ihan itse. :)
Meitä oli 5 kilpailijaa ja meistä 3 pääsi toiselle kierrokselle laulamaan vielä toisen biisin. Mun kappale oli Skunk Anansien Weak. Tuomaristo kehui, että tää kappale oli kuin nakutettu mulle ja siltä musta itsekin tuntui. :)
Kilpailun voitto meni toiseen osoitteeseen, mutta tulin toiseksi, JÄLLEEN kerran! Taso kisassa oli kova, mutta uskoin voittomahdollisuuksiini. Kilpailun tuomaristo tuli harmittelemaan ja kertoi voiton olleen "näin lähellä" näyttäen käsillään millimetriä. Silti kisa toi mulle kaikkea muuta hyvää; Lahjakortteja, lisäkontakteja, uusia ihania tuttavuuksia, keikkoja ja mahdollista myös nauhoittelua Ruotsissa..

Kisan jälkeen lähdettiin palaveeraamaan perheen ja tuttujen kanssa mun hotellihuoneeseen. Muut lähti nukkumaan, mutta me Sampan kanssa päätettiin lähteä vielä yksille alhaalle Amarilloon. Käytiin me myös valtaamassa tanssilattia Ilveksessä, mutta tosin yhden biisin voimin vaan. :D
Hotellissa yöpymisessä parasta on AAMUPALA. Se olikin taivaallinen!
Pääsenköhän joskus "toiseksi tulemisen kirouksesta". Toivon, että mun kaikki työ palkitaan joskus.. :)

Hotellilta lähdettiin hetkeksi kaupunkiin kiertelemään ja sitten Samppa lähtikin kotiin. Mä jäin yöksi Tampereelle, koska mulla oli jännittävä keikka sunnuntaina; Yllätyskeikka superfanini rippijuhlissa!:) Jännittävä idoli-fani- tapaaminen jännitti myös itse artistia. Selvisin kunnialla läpi ensimmäisestä julkisesta laulu-säestys- keikastani. :) Juhlaväki oli mukavaa. Keikan jälkeen jutusteltiin superfanin huoneessa hänen ja kavereidensa kanssa ja sitten lähdinkin takaisin Vaasaan.
Ihanaa juhannusta! :):):):)

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

"Tamperelainen vanha kotka Kotkassa"

Kerroin aiemmin työahdistuksesta. Aloitin siis maanantaina työt ja odotin kauhulla sitä rankkaa työtä ja ahdistavaa oloa. Tuli yllätyksenä, että odottamaani kiirettä ei ole ja työnkuvakin on hieman erilainen mitä kuvittelin. Rentoa hommaa, ihanat asiakkaat, mukava työporukka ja luppoaikaa on runsaasti. :) Joten se siitä ahdistuksesta.

Perjantaina lähdettin äitini ja rauta-mummuni, 75v, kanssa kohti Kotkaa, nimittäin Big jam- laulukilpailuun. Kyseessä oli kisan ensimmäinen semifinaali, ja eilen lauantaina osalla porukkaa oli sitten Porissa kisat. Yövyttiin Summer hotel Katarinassa, joka on käsittääkseni ammattiopiston asuntola, joka kesällä muuntautuu hotelliksi. Puitteet oli hienot ja tilavat. Saatiin jokainen oma huone ja hinta oli vain 100€ kolmelta hengeltä. Hintaan sisältyi myös aamupala.
Kotka oli tosi kaunis kaupunki. Hotelli näkyy tuolla ylhäällä.

Juntit letit laineita varten.
Hetken aikaa siinä pötköteltiin, koska reilun 7 tunnin matka oli ollut suhteellisen puuduttava; niin keholle kuin mielelle. Juotiin Amarillossa yhdet ennen keikkaa. Mun periaate on, etten ennen keikkaa vedä alkoholia, kuin maksimissaan sen yhden, koska tuntuu, että se pienikin vaikutus lauluun on haitallinen ja täysin turha. Keikan jälkeen on sitten asia erikseen. ;) Vitsi vitsi.
Taso oli todella kova! Jo karsinnoissa oli kovat kilpailijat, niin oletinkin, ettei finaaliinpääsy ollut mikään läpihuutojuttu.



Mun kappaleena oli Erykah Badun versio Shaka Khanin biisistä Stay. Aluksi en tykännyt siitä yhtään, mutta sitten aloinkin tykkäämään ja nyt se onkin mun yks tän hetken lempi fiilistelykappaleista.
Bändi oli todella hyvä ja sai aikaan todella kovan crooven.

Illan showmies Axel Smith heilutti mun laulun aikana hikipyyhettään kuin formuloissa ruutulippua ja biisin loputtua bändin pojat sanoi sen olleen "helvetin kova veto".
"Ei edes Voicessa ollut näin kovaa laulajaa" totesi pianisti mikrofoniinsa.

Äiti bilettää
Viimeinen koitos on Tampereen Amarillossa ensi perjantaina, 15.6 puolen yön aikaan. Vielä ei ole tiedossa kappaletta/kappaleita, jotka esitän. Onhan tässä vielä hyvin aikaa opetellakin! :)

Lauantaina lähdettiin heti aamupalan jälkeen ajamaan Vaasaan. Matka kesti puuduttavat 7 tuntia, mutta siinä olikin hyvää aikaa sitten treenata illan keikkaa varten.

Poikettiin matkalla strustsifarmille, mutta sinne maksoi, eikä viitsitty viiden minuutin takia maksaa, niin tyydyttiinkin ihastelemaan söpöjä pikkupupuja ja ankkoja.





Hääkeikka Hietalahden Villassa oli ihan mieletön! Aluksi soitettiin häävalssi ja pakolliset humpat ja sitten siirryttiin menevämpään. Päästin sisäisen italiaanani esiin, kun soitettiin Il mio canto libero hääparin toiveena. Yleisö oli mitä mielettömin; Oltais voitu soittaa vaikka puhelinluetteloa, niin tämä yleisö olisi hyppinut, huutanut ja laulanut mukana. Soitettiin extempore- biisejä, koska he janosivat vielä lisää. Joidenkin sanoja en osannut ulkoa, niin onneksi internet on keksitty. ;)
Huh, sanon minä. Niin mahtava fiilis! :)

~ Onnellista viikkoa! ~