Musikaalirumba lähti käyntiin

Tällä viikolla meillä alkoi musikaalin treenit ensemble (= yhteislaulu)- treeneillä. Voin odottaa jotain todella hyvää lopputuloksesta, kun jo ensimmäisissä treeneissä kuulosti niin hyvältä. Ensimmäisen vuoden tanssin opiskelijatkin on mukana tässä produktiossa. Mua harmitti, kun tanssijat oli ihan hukassa lukiessaan ekaa kertaa elämässään nuotteja. Nuotinluku kun on kuin aivan uusi kieli. Oikeasti nuotit vain sekoitti niiden pään, koska pelkkien sanojen ja korvakuulon avulla ne olisi sen helpoiten oppinut. Sekään ei varmaan auttanut, että käytettiin musiikkisanastoa. No, mutta roolit vaihtuvat, kun muusikot pistetään opettelemaan koreografioita. :D Omaksi pelastukseni voin sanoa tanssihistoriani olevan pitkä.

Torstaina 15.12. käytiin tutustumassa TTT-hen eli Tampereen Työväenteatteriin. Oli aivan mieletöntä pyöriä kulisseissa ja nähdä kaikkea "behind the scenes".  TTT.n isoin lava on yksi Suomen suurimmista ja voi pojat se oli valtava; Kun lavan takareunalla seisoi ihminen, katsomosta ihminen näytti ihan pikkuriikkiseltä! Lavalla seistessäni tiesin kuuluvani siihen, tulevaisuudessa.

Käytävät kuhisi julkkiksia! Totuus on, että nähtiin vaan pari ihmistä siellä pyöriessämme. Saatiin paljon mielenkiintoista tietoa opettajaltamme Minna Hokkaselta teatterityöstä.

Ihmiset kuvittelee, että näyttelijän ja muusikon työ on ruusuilla tanssimista ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Rahan eteen on myös tehtävä enemmän töitä kuin perusduunarin. Vuorotyö ja 6- päiväiset työviikot (48h/vko) raastavat perheen arkea ja vievät vapaa-ajan aika minimiin.
Kierroksen jälkeen jäätiin katsomaan Yksiöön en äitee ota- niminen puhenäytelmä. Näyttelijöitä oli viisi ja roolit oli hyvin kärjistettyjä. Komedian kautta arjen asioista kertova esitys oli hauska ja piti 13- tuntia koulussa olleen opiskelijan hyvin hereillä. Tehtävänämme oli tarkkailla jotain roolihahmoista. Tarkkailin näytelmän mummoa, jolla oli mahtavat ilmeet, ja eläytyminen mummon rooliin oli loistavaa.

Perjantaina käytiin luokkalaisteni kanssa meidän vakkaripaikassa "Wivissä" (talouskoulun ruokala) syömässä loman kunniaksi. Ruoka oli jälleen kerran tajunnanräjäyttävää, ja päätin ostaa jälkkärinkin "näin juhlan kunniaksi".
Meidän lauluopettajalla on tapana järjestää aina lukukauden viimeiselle yhteistunnille jotain erikoista. Kokoonnuttiin pikkujouluilemaan teatterimuusikoiden kanssa, syötiin herkkuja, ja laulettiin joululauluja epävireisesti (opettaja oli ylpeä meistä). Opettaja oli tuonut myös spottivaloja tunnelmaa luomaan. Hän halusi, että kaikille jäisi hyvä fiilis kuluneesta lukukaudesta, joten hän halusi jäädä yksin siivoamaan sotkut. So sweet:) Loppu perjantai-illasta meni sohvalla koomaillessa.

Viikonlopun keikat peruttiin sairastumisen vuoksi, joten sainkin viettää yllätyksekseni viikonlopun omassa kodissa. Luokkakaverit jäivät jo lomanviettoon, mutta jospa itse yritän vielä maanantaina musahissan tunnille, niin sitten loma olisi hyvin ansaittu.
Ensiviikolla taas demo pääsee askeleen eteenpäin, kun nauhoitukset jatkuu!

Tänään meni rikki 8100 kuuntelua, vau! Kiitos! Ihan säikähdin.

Huomenna kerron teille meidän näty-tunneista!
P.S: Sain 4/5 arvosanaksi ensimmäisestä ammattikorkeakoulu- tentistäni. Oho!

Dancing my heart out

Heips! Eilen meillä oli pikkujoulut teemalla "ankaraa viinanjuontia ja kovan luokan karkelointia". =)
Juhlat pidettiin mun siskon luona. Olen tullut kai vanhaksi, kun ajattelen enenemässä määrin mukavuutta; laitoin päälleni farkut ja topin, kun olin aluksi suunnitellut laittavani hienon pikkumekon ja korkkarit.

Jokainen meistä toi pientä naposteltavaa. Ostin tarjottavaksi 4 eri juustoa, ja löysinkin uuden suosikkini; "lanttulaatikkojuuston". Kysehän oli siis (muistaakseni) keltahomejuustosta ja se maistui mun mielestä ihan lanttulaatikolta. Joulumieli kai salaa hivuttautuu mun elämään näin joulunajan kunniaksi! :)

Pelattiin hauskaa peliä, "kuka mä oon", jossa siis otsaan laitettiin toisen kirjoittama lappu jostain fiktiivisestä tai todellisesta henkilöstä/hahmosta ja sitten kysymysten saatossa piti yrittää keksiä, kuka sä olet. Pelattiin myös mun suosikki juomapeliä Kingsiä. Juhlat teki tehtävänsä, sillä vain osa päätyi baariin asti. Sain taas tuttuun tapaan toimia hätyyttelijänä äänekkyyteni takia, koska taksi odotti ulkona ja ihmiset oli aivan muualla kuin siellä missä piti.

Miesten vessa
Mentiin ystäväni Annin kanssa Ilonassa miesten vessaan, koska naisten vessaan oli liian pitkä jono ja tanssilattia huusi jo meitä. Miehet kävi ihan kiimassa, kun sipsuteltiin omasta mielestämme huomaamattomasti vessaan. "Oiiii, kauniita miehiä!" "Ah, naiskauneutta." Joku tarttui jopa Annia ihan kiinnikin, mutta mun katse oli sen verran jäätävä, että sain kulkea vapaammin lavuaarille.

Baari oli tupaten täynnä, erityisesti tanssilattia. Tanssittin kuin mielipuolet lähes koko ilta putkeen, ja sen kyllä saattoi huomata hien määrästä. Yleensä mulla ei ole tapana hyppiä tanssilattialla, mutta jotenkin mua hiukoi saada muutkin hyppimään ja onnistuinkin siinä aika-ajoin. Yhdessä vaiheessa hiukseni takertui jonkun tytön järkyttävän kokoiseen sormukseen, ja saatiin siitä hyvät naurut.

Saatiin matkalla faneja, sillä viihdytettiin kadun tallaajia beatbox/laulu- esityksillä. "Nyt pitäis varmaan tanssia?:)", oli yhden hymyilevän nuoren miehen kommentti, kun laulettiin Rihannan We Found Lovea.

Tanssin tanssilattialla kutakuinkin yhtä railakkaasti kuin Rihanna ja tanssijat. Love the energy!

Pizzerian kautta lähettiin kävellen kotiin ja matka taittui Sampan kanssa mukavasti jutellen. Sami halusi välttämättä yöllä puoli 5 vielä tanssia naapureiden iloksi RIOa, josta on tullut tuttu biisi ihan näin mullekin, vaikken itse en ole sitä kertaakaan edes kuunnellut.

Hyvä päivä

Pikapäivitystä ja kivoja juttuja.

Tänään oli hyvä koulupäivä; analyysitunnilla sain kerrankin ahaa- elämyksiä, ja sain tehtyä analyysityötä askelia eteenpäin! Laulutunnilla opettaja sanoi paljon positiivisia asioita ja taisin vihdoinkin tajuta opettajan käyttämän "lauluympyrän". Koulun jälkeen käytiin kivalla päivällisellä Sampan kanssa<3 Taas jouduin jättämään Tampereen ja Tampereen rakkaat, kun nokka suuntasi kohti Vaasaa, Vaasan rakkaita ja musiikkia.

Juna-asemalta suunta treenikselle ja duo-treeneihin. Huomisen (tai itseasiassa tän päivän, kun kello on nyt 0.48 perjantaina) keikalle treenailtiin muunmuassa joululauluja. Luulin, että osaan kaikki iki-vihreät joululaulut, mutta toisin kävi. Ootteko ikinä miettinyt, että osaatteko OIKEASTI kaikki laulut? Monissa on joku mystinen osa (ainakin mulle), joka tosiaankaan ei oo tuttu. Jouduin siis vielä tähän hätään opettelemaan monen kappaleen c- osia. :)

Väsyneenä ja sekavana 13 tunnin matkaltani Vaasan kotona vastassa odotti ihana rotta, Kassu:) Ja kyllä nuo vanhemmatkin on ihania. :)

Ihania unia!:)