Just because it's black in the dark, doesn't mean there's no colors

Heippa! Enpä oo taaskaan sataan vuoteen kirjoitellut. Paljon on tapahtunut, mutta aikaa ja motivaatiota ei ole ollut kirjoittamiselle.

Just because it's black in the dark, doesn't mean there's no colors. Tuon lauseen voi ajatella esimerkiksi näin: Ulkona on ankea ja masentava sää; mutta ei se silti tarkoita, ettei olisi värejä, eikä voisi olla iloinen. :)

Kerron nyt lyhyesti, mitä kaikkea mun elämässä on tapahtunut ja on käynnissä tällä hetkellä.

Pääsin mukaan siihen musikaaliin, mistä kerroin viime blogitekstissä 13.10( shame on me, kuinka kauan edellisestä onkaan)! Musikaalin nimi on Ihmemaa Oz, ja oon mukana ensemblessä. Musikaali eroaa totutuista suomalaisista musikaaleista siten, että tanssiminen ei ole sitä perus "sivu-viereen-sivu-viereen"- tyyliä, vaan päästään oikeasti tanssimaan ruotsalaisen Camilla Ekelöfin koreografioiden ansiosta. Roolihahmosta riippuen tanssityyli vaihtelee nykytanssista aina robottitanssiin. Sairaan siistiä ja inspiroivaa!

Yritän mahdollisimman paljon käydä Tampereella koulussa. Tähän asti heikoin tuloksin, koska aamu- ja iltaharjoitusten takia se on lähes mahdotonta. Ensi-ilta musikaalilla on 15.3 ja se esitetään suomeksi Vaasan kaupunginteatterilla. Maaliskuussa palaan melko normaalisti kouluun, koska sitten kuljen enää vain esityksiin Tampere-Vaasa- väliä. Kannattaa tulla katsomaan Ihmemaa Oz, siitä tulee hieno!

3.1 alkaen kannattaa olla Nelosen äärellä, sillä siellä saattaa vilahtaa joku tuttu naama. ;)
Katso kohta 0.45. Tällä hetkellä tv:ssä pyörii mainoksia, joissa myös mun naama näkyy.


Joulun vietin perheen kesken Vaasassa. Oon ottanut joululoman ihan lomailun kannalta ja löhönnyt sen minkä oon ehtinyt. Näin jaksaa pakertaa sitten ensivuoden uudet tuulet. Sain joululahjaksi ihania ja hyödyllisiä juttuja; kattilan, sukkia, yökkärit, balleriina-kengät, Marimekon ihanan nahkaisen pussukan, lahjakortin, villasukkia, pesuaineita, hupparin, jumppapaidan ja migreenicapin. Saa nähdä, koska tuota viimeistä "pääsee" käyttämään ekan kerran ja miten tehoo siihen migreenipahaseen.

Yksi erityismaininnan arvoinen on myös peilikorukaappi! Samppa oli huomannut mun tarpeeni korujen säilytykselle, koska ne pienet muovipussit eivät tuo kauheasti oikeutta koruilleni. Aivan ihana! Odotan innolla, kun saan viedä peilikorukaapin kotiin ja asennella kaikki korut arvoisellensa paikalle. Otan kuvia korukaapista, kun saan sen koottuna Tampereelle korujen kera.

Tänään piipahdin alennusmyynneissä. Löysin farkut, paidan, käsikorun, hameen ja pikkuvelille pyyhkeitä uuteen kotiin. Olin ajatellut, etten mee ollenkaan ale-myynteihin, koska kaupat on yleensä niin täynnä porukkaa. Onneksi menin, koska sunnuntai osoittautuikin hyväksi shoppailupäiväksi ihmisryysistä ajatellen.

Huomenna/tänään ma 30.12 lähden käymään Tampereella. Uusi vuosi vietetään näillä näkymin Helsingissä Coctail-juhlissa.

Mulla on nykyään tummanruskeat liukuvärjätyt hiukset by the way! Kyllästyin siihen oranssiin, koska se vaati liikaa ylläpitämistä tällaiselta laiskamadolta. Mulla on kyllä ensi viikolla kampaaja, joten katotaan, mitä me siellä yhdessä kampaajan kanssa keksitään mun hiusten "päänmenoksi"! =D

Sävellystyö on jatkunut samaan tapaan kuten kesälläkin. Ollaan yhdessä säveltäjäkaverini kanssa työstetty uusia biisejä erilaisin menetelmin; Yhdessä säveltäen alusta asti tai toisen tekemää keskeneräistä biisiä hioen. Sain käsiini ennen joulua demodemo-version yhdestä mun säveltämästä kappaleesta ja täytyy sanoa, että siinä on sitä mystistä jotain. Aihe on läheinen ja biisin tunnelmasta tulee outoja, sisäisiä kylmiä väreitä.

Palaillaan taas enskerralla; huomenna, ylihuomenna, viikon päästä tai ens kuussa! ;)

sateenkaari vie maahan, satujen, kerran kuulin mä laulun, ihmeestä sadun sen

Torstaina Tampereella oli Hämeenkadun Approt. Sampalle tuli 3 kaveria kylään viikonlopuksi, joten me päätettiin mennä yhdessä Approille. Pojat jäi illalla meille ottamaan kuppia, kun mä kävin vielä tanssitunnilla. Oli mahtava yrittää pujotella eteenpäin Frenckelin aukion kautta, kun pujottelutolppina oli satoja opiskelijoita. erivärisine haalareineen. :)
Istuttiin iltaa ja pelattiin pleikkaa, just us guys. Mentiin jatkamaan iltaa Fat Ladyyn. Millä todennäköisyydellä pojat lähdette iskemään tyttöä, joka on baarissa kolmen miehen kanssa? No, joku kokeili kantamalla heti alkuun pöytään 8 kelkkaa ja 5 shottia.
Koska en tykkää mäkkiruoasta, en sitä myöskään yleensä syö baariöisin, mutta tällä kertaa näin kuitenkin kävi. Mulla oli hauska ilta poikien seurassa, mutta pitkästä aikaa oli myös vähän krapulaa. No, joskus näinkin. ;D

Perjantaina herättiin puolelta päivin, mutta poikien into lopahti heti alkuun ja pojat nukkui kahden tunnin päiväunet. Supertylsää seuraa nuo pojat. Kahden tunnin jälkeen potkin pojat hereille ja mentiin syömään subiin.
Varmaan jokaisessa tekstissäni on jossain muodossa sana juna, joten miksi tämä olisi poikkeus? VR huuteli mun perään ja istuin kuuden junaan. Vaasassa oli edessä bänditreeniviikonloppu ja audition. Meidän perjantain treenit meni hieman normaalista poiketen, koska ääneni oli päättänyt lähteä karkuun, joten treeneissä availin vain suuta ja huidoin käsimerkkejä.

Lauantaina olin äitin kanssa katsomassa illalla Vaasan kaupunginteatterin Oliver-musikaalin. Se oli ihan mieletön kaikin puolin, gutaa kaikille aisteille! Lavasteet oli ihan mielettömät ja vaihdot mutkattomat, lapset oli ihanan innokkaita ja avoimia, aikuiset näytteli uskottavat roolit, musiikki toimi ja tunteet vaihteli laidasta laitaan. Ja huomio! Syyskauden ajan Oliver-musikaaliin myydään ensimmäisen ja toisen paikan liput 15 € hintaan, joten jos kukkaron nyörejä kiristää, niin tuo 15 € ei ole paha hinta opiskelijallekaan. Suosittelen!

Koko viikonlopun aikana ääni ei ole edes ilmoitellut itsestään, joten hain apteekista varmaan 50 €:n arsenaalin erilaisia droppeja. Minisunin SuperDefence- purutabletit on hyviä. Sinkin, c-, ja d- vitamiinien yhteisvaikutuksesta mun aiemmat flunssat on lyhentyneet jopa päivillä. Lisäksi makukin on hyvä; sitruuna-lakritsi. Inkivääri on myös hullun hyvä keino karkottamaan flunssan oireita! Kyllä näistä kaikista jotain apua on ollut, koska sunnuntain auditionissa ääneni yhtäkkiä ilmoittelikin itsestään, ihan loppumetreillä. Ei se mitään kaikkein kauneinta laulua ollut, mutta näytti menevän riittävän hyvin tuomareiden ilmeistä päätellen. Tunnelma auditionissa oli rento ja lisäksi juttelin mukavien uusien tuttavuuksien kanssa. Terkut ruudun toiselle puolelle!
Auditionin jälkeen mentiin äidin ja veljen kanssa Kivihaan GW-galleriaan pariin vaateliikkeeseen. Löydettiin superhieno takki veljelleni. Nyt tytöt silmät auki! ;)
Sunnuntai-ilta treenattiin jälleen poikien kanssa, ja tällä kertaa ääntä oli sen verran, että kuullostin yläaste-ikäiseltä tytöltä, joka avaa ensimmäistä kertaa kultakurkkuaan. Kaunista, voin kuvailla.

Arvatkaas. Pitkästä aikaa, moneen vuoteen, vietän syyslomaa syystyöviikon sijaan. Tulevana keskiviikkona ollaan poikien kanssa keikalla Tampereen Henry's pubissa, showtime puolen yön aikoihin! Tehtiin aika rautainen setti, 1,5h kestoltaan. Meillä tulee olemaan hauskaa, joten tulkaa jakamaan se hauskuus meidän kanssa! :)

Viikonloppu meni jälleen kuin yhdessä hujauksessa, koska ohjelmaa oli vaikka muille jakaa.
Ystäville viestiksi: Nyt puhelinlangat kuumiksi, että saadaan teidät Tampesteriin viikonlopun vietoksi! mieletöntä riimittelyä.

Ihanaa syyslomaa/työviikkoa kaikille karvaisille ja karvattomille! <3>

Ihmisellinen mies- Tampereen työväen teatterissa

Heippa! Pitkän hiljaiselon jälkeen.

Olin tänään katsomassa Työviksellä Ihmisellinen mies- näytelmän läpimenoa yhdessä siskoni kanssa. Pääroolia näyttelee opettajani Auvo Vihro.

Ihmisellinen mies- näytelmän aihe on ajankohtainen ja pistää miettimään. Tarinassa ja toteutuksessa ei säästellä tunteita. Näyttelijäntyö on huippuunsa viritetty ja lavasteet toimii.

Vaikka meitä oli vain alle 15 henkilöä katsomassa harjoituksia, niin näki kyllä, että esitys meni kaikilla luihin ja ytimiin. Suurinosa nyyhkytti ja pyyhki silmäkulmiaan ja lopuilla ilme kertoi sen, että esitys oli pistänyt ajattelemaan.

Nykyään, alaa opiskelevana, kiinnitän teatteriesityksissä niin erilaisiin asioihin huomiota kuin ennen. Havahduin muunmuassa siihen, kun tuijotin istuvaa, "ei mitään"- tekevää näyttelijää, vaikka muualla lavalla tapahtui paljon.

Suosittelen esitystä kaikille, jotka haluavat nähdä hienoa näyttelijäntyötä, koskettavaa draamaa, sekoitettuna huumorilla.
Näytelmä ei ole ehkä ihan keveimmästä päästä, mutta kaikki näytelmässä toimii, joten why not?

Kanta-esitys on 25.9.

TRAILER löytyy tästä.

Barcelonan iki-muistoinen reissu

Barcelonassa rannalla makoillessani räpsäsin kuvan pilkistävästä auringosta.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tämän postauksen suhteen.
Vietin kauan odotetun loman Barcelonassa ystäväni Heidin kanssa elokuun lopulla.

Lähtöpäivä oli sunnuntaina 25.8. Edellispäivänä mulla oli kolme keikkaa kolmessa eri kaupungissa takana, joista viimeisin loppui yöllä ennen kolmea Vaasassa, joten olin koko sunnuntain melko väsyneen hilpeällä päällä. Ensimmäinen koneemme lähti 10.05 Vaasasta ja Helsingissä saatiin odottaa kuuteen asti. Kävimme syömässä ja tapoimme aikaa juttelemalla, jumittamalla ja kiertelemällä taxfree-myymälät läpi pariinkin otteeseen. Kone Barcelonaan lähti 18.25 ja matka-aika tuntui kuluvan nopeasti. Paikanpäällä meillä oli järjestettynä kuljetus hotellille ja löydettiin helposti oikea kyyti kentällä. 

Helsinki-Vantaalla odottelua.

Hotelli

Hotelli, Frontair Congress oli ensialkuun hyvänoloinen. 

Osoittautuikin, että nettisivuilla annettiin tahallaan olettaa monta asiaa väärin. Hotellissa ei ollut ulkouima-allasta, mutta sisä-spa löytyi. Möskään parveketta eikä kylpyammetta (jota Heidi odotti tosi innolla:D ) löytynyt. Kun mainitsin asioista, niin virkailijan ilme kertoi, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun asiasta kuuli. Siellä myös sanottiin, että huoneet on kaikki samanlaisia, mutta epäilen tätä, koska meidän olisi ollut mahdollista vaihtaa kylpyammeelliseen huoneeseen? Huoneet oli tosi siistit ja henkilökunta ystävällinen.

Aamupala oli hyvä ja joka aamu odoteltiinkin sitä yhtä innolla. Hotellilta oli ilmainen kuljetus Espanya- aukiolle sekä takaisin. Hotellin kaukaisen sijainnin takia kyyditys oli lähes pakollistakin, koska bussilla kesti matkata n. 20 minuuttia päätepysäkille, Placa Espanyalle.

Tosi outo lasinen vessanovi, josta näkyi läpi. :D

Ruoka

Ehdittiin viikon aikana syödä monenmoista ruokaa. Pettymyksiltä vältyttiin ja ruoka oli kaikinpuolin hyvää.

Rantapäivän jälkeen lähdettiin kävellen, määränpäättömästi, etsimään jotain hyvää ruokapaikkaa. Löydettiin paikka, jossa pinaatti-pasta oli ihan mielettömän hyvää! Suuri rakkauteni, pinaattikeitto, sai kyllä kilpailijan, pinaattipastasta.

Mulle suositeltiin ennen reissuun lähtöä La Locanda- pizzeriaa. Suosittelut jatkuvat ehdottomasti eteenpäin, koska ruoka oli ihan taivaallista, ja lisäksi palvelukin oli erittäin hyvää. Paikka sijaitsee pikkukujalla, mutta on melko helppo löytää. Jouduttiin aluksi pettymään, koska yhtenä päivänä löydettyämme pizzerian, oli se siestan takia juurikin suljettuna. Seuraavana päivänä menimme uudelleen yrittämään, koska tiedettiin sen aukeavan siestan jälkeen kello 20.00. Oltiin ovenkahvassa roikkumassa jo varttia vaille kahdeksan, mutta ystävällinen työntekijä tuli sanomaan, että "give me ten minutes", ja näin se päästi meidät, nälkäiset ovenkahvassaroikkujat, sisään ennen virallisen aukeamisen. Suomessa olisi luultavasti reagoitu eri tavoin.

Espanjalainen sämpylä-pikaruoka- ketju, Cerveceria 100 Montaditos, on paikka, joka ei ainakaan kukkaroa kevennä! Siellä sai muutamalla eurolla täytettyjä sämpylöitä, jättimäiset ranskalais- ja nachoannokset 1,5 €:lla, alta kolmella eurolla jättimäisen salaattiannoksen, ja muuta juomaa eurolla. Suosittelen punaviini-limsa- drinkki Verranaa(?), ja sitä kannattaa ottaa tuopillinen, oli meinaa hyvää!
Meidän molempien ruoat ja juomat maksoi 13 €, käsittämätöntä!

Meidän oli pakko löytää 100 Montaditos

Ja mehän löydettiinkin.

Tällaisen hottiksen kanssa sain reissata pitkin Barcelonaa.

Viimeinen ateria, viimeisillä pennosilla Montaditoksella.

Viimeisenä iltana otettiin vielä yhdet drinkit.

Rossini- niminen ruokapaikka oli myös hyvä! Siellä sai alussa lasilliset kuoharia ilmaiseksi.

Pubin seinälle sai jättää post-it -lapulla viestin. Meidän oli tosi omaperäinen.

Liikkuminen Barcelonassa

Ekana päivänä (maanantai) oltiin varustauduttu hotellin lahjoittamalla kartalla, ja oltiin suuntaamassa ostoskadulle. Ihmeteltiin, miksei kadun nimet oikein mätsää meidän kartan katujen nimiin, mutta shoppailtavaa riitti sielläkin, missä me tallusteltiin. Käveltiin eteenpäin, ja yhtäkkiä edessä oli Placa Espanya!! Se tarkoitti sitä, että oltiin lähetty TÄYSIN päinvastaiseen suuntaan ja tehty vielä jonkin sortin kaarto takaisin lähtöruutuun. Tulipa tyhmä olo. Olen tunnetusti surkea suunnistamaan, mutta että näin huono. Ilmeisesti. Älkää luottako karttaanne mulle. Ikinä. Ellette halua eksyä. Tai löytää hyviä, yllättäviä shoppailukatuja.

Hotellin kuljetuksen lisäksi käytettiin paljon metroja ja paikallisbusseja. Se osoittautuikin todella hyväksi ideaksi, koska nähtiin Barcelonaa paljon laajemmin, kuin kävellen oltaisiin nähty. Jos ei ole tottunut kulkemaan metroilla, niin kannattaa luopua niistä kauhuskenaarioista; Et osaa kulkea niillä/jäät ovien väliin/sut ryöstetään/pommi räjähtää, koska kulkeminen metroilla on superhelppoa. Kun tiedät metrolinjan päätepysäkin, niin et voi mennä vikaan. Jopa me osattiin, joten kaikki muutkin osaa.Trust me.

Turisti metrotunnelissa

Mitä ryöstämiseen ja pommien räjähtelyyn tulee, niin ei ne espanjalaiset sen erikoisempia ihmisiä ole kuin muutkaan. Voin kertoa, että meilläkin oli aikamoiset pelot matkalle lähtiessä, mutta kunhan pitää silmät päässä ja järjen kädessä (tai päässä), niin ei todennäköisesti tapahdu mitään pahaa. Minut tuntevat kyllä tietävät mielikuvituksen laadun, joten aikamoisia ylilyöntejä tuli taas todettua. :)

" You finnish people don't trust people easily. "

Eräs baarin sisäänheittäjä kertoi heti faktoja meistä suomalaisista.

Nähtävyyksiä

Barcelonan yksi nähtävyyksistä on Sacrada Familia- kirkko. Kirkon on rakentanut isä tyttärelleen ja kirkko on yhä kesken. Kirkon ympärillä parveili turisteja kameroineen ja turistiposeerauksineen. Kirkon sisällekin olisi päässyt tutustumaan, mutta jono oli niin pitkä, ettei jaksettu alkaa jonottamaan. Kirkko oli upea ulkopuolelta. Pieniä ja kauniita yksityiskohtia täynnä.

Saippuakuplamies ja lapset puistossa.

Saippuakuplia Barcelonan yllä.

Tuo satama oli aivan upea. Joka kerta jäin haltioituneena tuijottamaan veneitä ja maisemia.

Kapea katu ja pulu.

Joku tullut shoppailemaan pikku paatillaan

Shoppailu (ah!)

Mulle, (shoppailuhullu ilmoittautuu, hep) Barcelonassa oli ehkä jopa liikaakin shoppailupaikkoja! Meidän piti melkein aikatauluttaa päivämme, että ehdittiin käydä edes osassa ostoskeskuksissa.
Superjuntit ilmoittautuu! Kun vanhuus alkaa pikkuhiljaa lähestyä, niin mukavuudenhalukin kasvaa. Päätettiin, että kun lähdetään shoppailukatuja etsimään, niin ei haluta että kengät hiertävät, siispä päätimme pukeutua mukavasti. Ilmeisesti Espanjassa kukaan ei ole nähnyt ikinä urheiluvaatteisiin pukeutuvaa ihmistä, sillä tuijotustenmäärän laskemiseen ei mun järki riitä! Lähes jokainen ihminen katsoi meitä päästä varpaisiin ja ilme kertoi ihmetyksen. Juntteudella oli varmasti osuutta asiaan, mutta hei rajansa kaikella, espanjalaiset. :D Shoppailin paljon, mutta kolmasosa oli muille.

Barcelona on oikea shoppailukaupunki! Ostoskeskuksia riitti ja uusia vaatekauppoja oli joka nurkalla.

Superjuntit...

shoppailemas batmanin kanssa!

Heidi ja lempikauppa kohtasivat. Voi sitä riemua!

Rannat

Mentiin aina samalle uimarannalle, koska se oli meidän mielestä hyvä ja viihtyisä.

Ostin joltain rantamyyjältä kokiksen. Oli vähän ruosteessa, enkä tiedä mitä siinä oli, mutta sammutti janon ja oon yhä hengissä. ;)

Tarkkasilmäiset huomaa ilmassa lentävän pojan. Pojat kaivoi maahan tuollasen pallon ja pomppi ihan hulluja hyppyjä sen avulla.

Juhliminen, yöelämä sekä yllätysesiintyminen

Tähän osioon en voi mitään suurta stooria kirjoittaa, koska käytiin vaan kahtena iltana ulkona juomassa. Torstaina päätettiin mennä juhlimaan ravintola-/baarikadulle. Baarin sisäänheittäjät ovat ehkä rasittavin ryhmä ikinä. Käveltiin kymmenen metrin matkaa puoli tuntia ja sisäänheittäjiä oli jonoksi asti meidän kimpussa. Yksi jopa melkein suuttui, kun sanottiin, että halutaan olla La Ramblalla rantaan lähdön sijaan. But why, BUT WHY", ystävällisestä selityksestä huolimatta. Käytiin yhdessä baarissa, jossa musiikki soi niin lujaa, ettei ajatuksiaankaan kuullut. Paikan Mojito oli hirveintä Mojitoa ikinä! Maistui enemmänkin tärpätiltä kuin hyvältä, raikkaalta juomalta, joten juoma jäi kokonaisena pöytään ja lähdettiin ripeästi pois sieltä.

Kadun päässä, ystävällisen oloinen sisäänheittäjä tyttö, kysyi ystävällisesti, minne ollaan menossa ja sanoi parilla sanalla pubistaan, eikä jankannut, kuten agressiivisimmat sisäänheittäjät, joten valinta oli helppo, Cheers- nimiseen irkkupubiin päädyttiin. Siellä sai tilaamansa juoman nopeasti ja maistuikin vielä hyvältä. Kaiken lisäksi paikalla oli live-muusikko, joka soitti ja lauloi hyvin, joten tunnelma oli taattu! Heidi sitten päätti kertoa jollekin, että olen laulaja, joten löysin itseni laulamasta Barcelonassa, irkkupubissa paikallisen muusikon kanssa! Muusikko, nimeltään Jos, tykkäsi niin kovasti, että halusi, että vedän loppuillan hänen kanssaan. Esitettiin siinä sitten yhdessä joku 5-6 biisiä, esimerkiksi One Republicin Stop and Stare ja Bruno Marsin Locked out of heaven, kaksiäänisesti. Oli siistiä ja ihanan spontaania! :)

NE maailman hirveimmät juomat ja ihana pimu.

Läheisyys, perhekeskeisyys ja rakkaudenosoitukset.

Perheet viettää paljon aikaa keskenään; syöden, puistossa istuen, rannalla, yhdessä oleillen. Ihmiset, iästä riippumatta käveli käsi kädessä; teini-ikäinen poika ja hänen mummonsa, isä ja tytär, äiti ja tytär sekä teini-ikäiset siskokset. Suomessa tällainen olisi varmaan suurimman osan mielestä outoa ja siitä revittäisi oudot johtopäätökset.

Outouksia, kulttuuritörmäyksiä ja pohdittavaa

Outoja, suomalaisuuteen ja Suomeen ristiriidassa olevia asioita löytyi meidän silmiin paljon.

Barcelonassa kaikki meni punaisia päin, aina! Monesti luulimme valojen jo vaihtuneen, koska kaikki menivät yli tien. Todellisuudessa punainen ukko köllötteli vielä pylväässä. Kerran kiireessä melkein hyppäsin auton alle. Siinä olisikin ollut viimeisen illan huipennus. huh.

Tuijotus. Ohhoh. Joidenkin ihmisten silmät tapitti kuin liimattuna meihin, että joskus sai kokeilla tuijotuskilpailua keskellä katua.

Tässä vaan pieni pintaraapaisu reissusta kuvineen.
Yhteenvetona voin sanoa, että oli rentouttava, silmiä avartava, meidän tyylinen ja antoisa reissu. Minnekäs seuraavaksi mennään? ;)

Menontäyteinen viikonloppu part xx

Heips! Kesä se kulkee kauheella vauhdilla eteenpäin etten meinaa mukana pysyä! Kesästä ei ole tosin tietoakaan, kun ikkunasta ulos katsoo.

Nyt, tekstiä kirjoittaessani istun junassa; Oh, dear friend, how 've missed you (not)!
Eilen iltavuoron jälkeen hengattiin kotona melkein koko perheen voimin, kun siskokin oli tullut pikavisiitille Vaasaan.
Aamulla kello herätti 06.00 ja nyt istunkin pitkästä aikaa näillä pehmeillä, mukavilla penkeillä määränpäänä Tampere. Heti ensimmäiseksi Tampereella menen laulamaan korkealta ja kovaa feattina yhteen biisiin. Siitä enemmän sitten lähemmin, mutta sen voin kertoa, että ainakin muhun tuo biisi kolahti samantien! Katsotaan, miten on sinun laitasi! :)

Ruokkiksen jälkeen suuntaan treeneihin illan keikkaa varten. Illalla esiinnyn suomi-britti- häissä, jossa soitetaan jazz-stankkuja ja muita makeita biisejä. Kyllä mun ohjelmisto saa taas täyttöä hyvinkin erilaisesta musiikkikattauksesta, mutta sehän on vaan hyvä! :)

Ennen keikkaa, mikäli aikaa jää, jumitan kuumassa kämpässäni tehden en mitään. Tosin luultavasti, luonteeni puolesta, en osaa olla tekemättä mitään, vaan käytän ajan hyväksi ja soitan/laulan/sävellän tai teen "toimistohommia". :)

Lauantai-aamusta suuntaan sitten Lapualle, jonne menen häävieraaksi/esiintymään. Kuulin, että Lapuan kirkossa on tosi hyvä akustiikka, joten sitä odotan myös innolla. Juhlista joudun poistumaan jo alkuillasta, koska edessä on hääkeikka Vaasassa. Mukavaa, kun kerrankin häävieraiden joukossa on hyvä ystäväni. H odotan sun näkemistä, kuin kuuta nousevaa! :)

Jotta sunnuntaina osaisin sitten ottaa rennosti, niin kirjoitin kalenteriinikin jo valmiiksi "huilipäivä", muistutukseksi itselleni. Katsotaan, millainen sykepäivä on taas tiedossa. :D

Sellainen viikonloppu mulla tiedossa, entäs sulla? :)

Käykäähän toivomassa jälleen Wreckage of a good girl- biisiäni täältä!
Ja jos et ole sitä vielä kuullut, niin kuuntele sen voi kuunnella täältä!

Mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Matkakuumeeseen helpotusta

Selailin kalenteria ja tajusin, ettei mulla ole vapaata viikonloppua tiedossa enää koko kesänä. Jos olen viikonlopun "normityöstä" vapaalla niin sitten vietän sen kuitenkin keikoilla.   

Se on meidän vuorotyöläisten kohdalla sekä hyvä että huono puoli; useimmat ahertaa arjet odottaen aina viikonloppua ja viikonloppuna sitten nautitaan kun taas me vuorotyöläiset voidaan tehdä töitä viikonloput, mutta nauttia arkivapaista. Joskus on tosin vaikea sovittaa aikatauluja yhteen muiden kanssa, mutta sekin on vaan järjestelykysymys useasti. 

Aaltojen kohina, tuulen laulu ja merimaisemat, mitä kauneimmat, siivittivät mun kesäpäivän palasta.

Kun tietää, että edessäpäin odottaa lämpöä, hyvää ruokaa, uimista ja hyvä seura, niin sillähän porskuttaa koko kesän helposti. Ja voihan kesästä nauttia pienin annoksinkin, jos ei lomaa ole! Itse, viikonloppuna, yövuorosta heränneenä lähdin viideltä uimarannalle Mansikkasaareen, jossa vietin yhden pienen palasen kesääni. Aaltojen kohina, tuulen laulu ja merimaisemat, mitä kauneimmat, siivittivät mun kesäpäivän palasta.

Mansikkasaari, "Mansis"

  Tärkeintä mulle henkilökohtaisesti lomassa on se, ettei tarvitse miettiä mitään työ-, koulu tai musajuttuja.

Aion järjestääkin asiani siten, ettei mulla ole mielessä yhtään asiaa "to do"- listalta mielessäni. 

Mutta mikä odottaakaan kesän lopussa? Barcelona! Menen sinne ihanan ystäväni kanssa viikoksi elokuun lopulla! Meillä oli ollut puhetta, että olisi ihana lähteä jonnekin lämpimään. "Mä oon aina halunnut mennä Barcelonaan!" "Niin mäkin!"

Molemmilla tuli ensimmäisenä mieleen Barcelona, mikä yhteensattuma! Vielä kun saatiin sattumalta neljän tähden kylpylähotelli aamupaloineen ja kuljetuksineen hyvään hintaan niin it was a deal.

Ja itseasiassa kyseessä olikin diili. Nimittäin groupon-diili. Oon tosin kuullut, että erilaisten diilien kautta on ollut ihmisillä paljon hankaluuksia; ei olla saatu sitä huonetta mikä diilissä oli sovittu ja muuta ärsyttävää. Mutta ainakin mun kanssa sähköposteja vaihteli ammattitaitoisen kuuloinen ja asiallinen hotellivirkailija, jonka kanssa on nyt sovittuna kaikki huoneen asiat selviksi. Finnairin kautta saatiin tarjoushintaiset lennotkin, joten enää tarvitsee vain odottaa lomaa.

Nyt vaan kaikille koko kesän töitä tekeville kannustuksen sanaset:  Nauttikaa kesästä, vaikka ihan pienissä palasissa, nähkää ystäviä ja tehkää asioita mitkä piristää!:)

Soundi- lehden arvostelu

 Maanantaina muhun otti yhteyttä Soundin päätoimittaja ja kertoi, että ollaan päästy Soundi-lehden arvosteluun! Olin jälleen kerran täysin innoissani, koska toi on tosi hieno juttu!
Lisäksi mun kuva koristaa DemoEfekti- välilehden kansikuvana! :)

Pieniä askelia, mutta jostain on aloitettava ja jokainen askel on merkittävä.

"Tuntuu, että Sirulla on edessään valinnan paikka: ryhtyäkö viihdyttäjäksi vai todelliseksi artistiksi. "

Kokonaisuudessaan arvostelun voi lukea täältä.

Käykääpäs toivomassa Wreckage of a Good Gir- kappaletta, jotta YleX soittaisi uudemmankin kerran sitä! Muitakin EP:n kappaleita voi tietenkin toivoa, mutta Wreckagella on ehkä helpommat mahdollisuudet saada soittoa siellä, kun jo kertaalleen on soitettu. Kiitos toivomisista jo etukäteen! :)

Äänestä voi täällä:
 http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-toiveet/toivo-ylex-toiveet-toteuttaa

Keskiviikkona ennen iltavuoron alkua olin tekemässä parin tunnin ajan musiikkia ystäväni kanssa. Sävellettiin uutta kappaletta ja ensi viikolla jatketaan yhteisinä vapaapäivinä. Aikaa on revittävä sieltä mistä pystyy.

Kiitos Demosetä Sami Nissiselle ja Soundi-lehdelle hyvästä arviosta ja siitä, että meidät valittiin arvosteluun! :)

- Siru

Dream big

Kuka on mun idoli. Esikuvia on monia, mutta ketä ihailen? Voisin vastata, että asenteen vuoksi ihailen Jannika B:tä, koska hän on "oman tiensä kulkija" ja tehnyt töitä armottomasti unelmaansa tavoitellessaan.
Jannika on kokenut samat iskut ja hylkäykset, kuten minä, mutta ei ole silti luovuttanut. Ja lopulta saavuttanutkin sen, mitä tahtoi!

Tapasin Jannikan artistivalmennuksen pääsykokeissa vuonna 2011. Jannikasta hehkui itsevarmuus ja oikeanlainen asenne. Meidän jokaisen piti sanoa jotain positiivista toisesta ja Jannika sanoi musta "potentiaalinen". Nää sanat on jäänyt mun mieleen. Toivon, että muutkin huomaa musta saman kuin Jannika. :)
 Jannika menetti "festarineitsyytensä" tuossa jokunen viikko sitten. Mäkin niin toivon, että joskus seisoisin festareiden lavalla ja saisin laulaa sieluni syvyyksistä festarikansalle!

Jannikalla on paljon samoja ajatuksia kuin mulla ja osittain pystyn hyvinkin peilaamaan itseäni Jannikasta. Erona taitaa olla se, että mä en oo koskaan epäillyt, ettenkö sopisi tälle alalle. Tietysti niitä epävarmuuden hetkiä on useinkin, mutta silti koen, että mä kuuluisin siihen työhön. Yhtenevänä tekijänä meillä on se, että molemmat päätti heittäytyä tähän täysillä. Mun kohdalla se tarkoitti sitä, kun päätin vastavalmistuneena lähihoitsuna, että en halua vielä työelämään, vaan haluan kokeilla siipiäni musiikin opiskelussa. Muutin vuodeksi Orivedelle ja opiskelin kokopäiväisesti musiikkia. Sen vuoden työ palkittiin, kun pääsin kolmannella yrittämällä vihdoin Tampereen ammattikorkeakouluun teatterimuusikko-linjalle. Välillä vieläkin ihmettelen, kuinka näin nyt oikeasti kävi! :)

Oon aina tiennyt, että musiikki on se mun juttu ja onneksi tajusin sen, että mun kuuluu opiskella sitä vielä lisää ja kehittyä niin pitkälle kuin vaan on mahdollista. Haaveita mulla on paljon; menestyä laulajana, olla hyvä säveltäjä (säveltää myös muille kuin itselleni), kehittyä instrumentaalimusiikin säveltäjänä ja mahdollisesti olla musiikkileikkikoulunopettaja tai musiikkiterapeutti.
Tuon kaiken lisäksi toivon saavani joskus terveitä lapsia, oman talon ja auton.

Pitäisikö mun siis repäistä ja jättää kaikki muu kesken ja tehdä vain ja ainoastaan omaa musiikkia? Se on käynyt mielessä kieltämättä. Tosin ainakin tällä hetkellä kaikki langat on melko hyvin mun kätösissä ja handlaan aika hyvin sen kaiken. Musiikin parissa keikkailun lisäksi hoidan kaiken muun, kuten promootion, kontaktit ja tietysti musiikin säveltämisen ja sanoittamisen. Nyt kesällä kiireisenä pitää lisäksi kolmivuorotyö. Sitten syksyllä jatkuu taas koulu ja lupasin mun lauluopelle, että panostan kouluun 150 prosenttisesti, koska mulla on kuulemma rahkeet vaikka mihin.
Välillä on ihana käpertyä kultani kainaloon tai viettää iltaa kaveriporukalla. Tuntuu, ettei kaikki ole sitä kiireellisyyden määrää tajunneet, joka on tosi harmillista. Uskon silti, että ne uskollisimmat ystävät pysyvät rinnalla "no matter what". :)

Uskon, että kaikille tämä "omantien kulkeminen" ei toimi, koska välillä "kovapäisemmälläkin" meinaa pää vähän pehmetä. :D Mutta tiedostan myös sen, että vieläkin enemmän saisin tehdä hommaa tämän eteen. Mä taidan vaan pitää mun tämän hetkisestä elämästäni, enkä halua luopua mistään siinä. Oon niin kunnianhimoinen, ettei mun luonne varmaankaan antaisi periksi jostain luopumista.

Jostain se aika on karsittava, mutta kaikki palkitaan ja kaikella on tarkoituksensa. Näin mä uskon.

 " Mä uskon, että sun panostus palkitaan jotenkin ihan sairaan isosti, et pankki räjähtää!"           -   eräs ihana ystävä kerran sanoi

Tänään soitellessani pianoa, muistui mieleen yhden ihmisen sanat ja hyvin epäileväinen katse, kun sanoin haluavani opetella soittamaan Yann Tiersenin Amelien. Se on kyllä tosi vaikee, en mäkään sitä heti oppinut.." 
Ja niin vaan soittelen sitä yhä tänäkin päivänä( sen opetteluun meni pari kuukautta?) ja voisin lisätä, ettei se ole enää mikään haasteellisin. Jos vaan jotain haluaa niin lujaa, niin minkään ei pitäisi antaa estää sitä.

Mä aion näyttää niille kaikille epäilijöille, että musta on tähän.

Käykäähän tykkäämässä ja toivomassa YleX:n sivuilla mun Wreckage of a good girl- biisistä sekä faniutua voi myös facebookissa!

Ihanaa viikkoa! :)
- Siru

YLE X- iltavuoro!

Mun biisi "Wreckage of a good girl" on :soinut YLE X:n iltavuorossa, upeeta!! :)

Yle X:n ihana Pirita Pykäläinen oli vielä kommentoinut biisiä ihanasti ja kannustavasti.
Meinasin ottaa kuvakaappauksen kommentista, mutta tajusin sen olevan huono ajatus, kun mun tietokoneen näyttöä koristaa "muutama" viiva. Oon tainnut itse tottua jo tohon, kun en heti tajunnut, että lukeminen on tosi vaikeaa. :)

Kommentin ja biisin löytää TÄÄLTÄ.

Käykääpä painamassa tykkää-painiketta, kommentoimassa ja toivomassa biisiä, jotta saatais biisille lisää näkyvyyttä ja jospa se sois vielä uudemman kerrankin Yle X:n taajuuksilla!

Kiitos <3 p="">
Eilen lähti levyni kohti levy-yhtiöitä ja ensiviikolla lähtee vielä lisää. Vain taivas on rajana!

Lauantai

Olipa kekseliäs otsikko, wau.

Tulin Vaasaan torstaina kolmen maissa. Juna myöhässä. Sami vei mut heti junalta syömään kaveriporukalla pizzeriaan. Torstai-ilta meni Sampan kanssa pakkaillessa, koska se lähti kavereiden kanssa lomailemaan Budapestiin.

Eilen otettiin duo- promokuvia paikkana erään talon mystinen vintti. Mua & pianistiani Eliasta voi nähdä duona keikalla kesällä mm. 1.6 & 24.8 Fontanan terassilla Vaasassa. :)

Tänään aamusta heräsin puoli kymmeneltä ja aamupalan jälkeen pakkasin repun ja lähdin kävellen kaupunkiin Lady Linelle. Salilla treffasin Heidin ja siellä armotonta treeniä, tietenkin (juoruamista unohtamatta). ;) Joka kerta, kun meen Lady Linelle, mun on pakko päästä infrapuna-saunaan, koska siellä sielu lepää hien virratessa. Ostan joskus omaan talooni infrapunasaunan, ihan must have! ;D Salin jälkeen mentiin nauttimaan ihanasta ruoasta Amarilloon. Käväistiin pikaisesti myös parissa kaupassa. Etsin vanhojen aurinkolasien tilalle samanlaisia uusia, koska vanhat alkoi lahota käsiin ja löysinkin lähes identtiset!

Nyt istuskelen koneella ja teen hommia, jotka haluan saada pois päiväjärjestyksestä. Tällaiselle monitoimikoneelle löytyy aina hommaa, mutta asia kerrallaan, niin hyvä tulee. Sävelsin tuossa keskiviikkona yhtä lupaavaa uutta kappalettakin, mihin olin kirjoittanut jo tekstin valmiiksi.

Ensi viikon tiistaina mut voi nähdä tanssimassa Razzmatazzin kevät-näytöksessä Tampere-talolla, missä siis esiinnyn show-tanssiryhmän kanssa. Tanssikoreografia on keimailevan naisellinen. Jos se kuvataan, niin ehkä voin linkata sen tännekin sitten.

Valitettavasti yhtäkään kuvaa mulla ei ole tähän nyt lisätä, koska KAIKKI mun elektroniikka alkoi temppuilla samaan aikaan. Kunpa keksittäis piilolinssien kaltainen kamera, jolla silmiä räpäyttämättä saa otettua kuvan!

Haaste 10

Aurinkotuulia- blogin Auski haastoi mut. Oli kiva saada tällainen haaste, koska en oo montaakaan tällaista tainnut tehdä aiemmin.
Haasteen ideana on kertoa itsestään kymmenen asiaa, vastata haastajan kysymyksiin, keksiä omat kymmenen kysymystä ja haastaa ihmisiä eteenpäin.

10 faktaa itsestäni:

1. Pelkään usein nukkua itsekseni. Oon tosi vainoharhainen silloin. :D
2. Puhun paljon ja useinmiten monesta eri asiasta samaan aikaan. Kuulemma on hyvin hankalaa seurata mun juttuja, kun asiat pomppii jatkuvasti jutusta toiseen.
3. Tykkään auttaa vanhuksia, esim. kaupassa. Kerran eräs setä etsiskeli kaupassa tuotetta vaikka kuinka kauan, väärästä hyllyn välistä. Lopulta vein hänet sitten oikealle hyllylle, etsin oikeat tuotteet ja laitoin sedän koriin. Voi sitä aitoa kiitosta ja kaunista hymyä. :)
4. Oon pienestä asti kuulemma rakastanut esiintymistä; tein omia radio-ohjelmia kasetille ja kuvasin videokameralla ohjelmia.. Usein mun kaverit sai (joutui) leikkimään mun kanssa laulajaa/näyttelijää ja joku (en siis minä) oli sitten manageri/maskeeraaja/kampaaja. Sorry heille tästä.
5. Oon suorasanainen ja sanon lähes aina, etenkin kysyttäessä, mielipiteeni. Se on kuitenkin hyvätahtoista ja pyrin aina, etten satuta tai suututa ketään.
6. Oon toiselta ammatiltani lähihoitaja, erikoistunut lapsiin ja nuoriin.
7. Oon harrastanut monenlaista urheilua elämäni aikana kuten uintia, futista, lenttistä, tanssia jne.
8. Oon friikki to-do- listojen tekijä. Musta tuntuu, että tällä hetkellä mun elämä ei rullais, jos en kirjoittais kaikesta listoja. :D
9. Inhoon ötököitä.
10. En ole luovuttaja-tyyppiä, vaan teen kaiken aina täysillä.


1. Mitä suunnitelmia olet tehnyt vuodelle 2013?
- Vuonna 2013 aion tavoitella unelmiani, ahkerammin kuin koskaan. Aion nauttia elämästä ja reissata Suomessa ja ulkomailla. Aion myöskin säveltää vieläkin enemmän musiikkia, koska se on eräänlainen henkireikä.
2. Mikä on lempi elokuvasi?
- Mä tykkään tosi paljon leffojen katselusta, mutten ikinä muista minkään leffan nimeä, enkä usein juoniakaan. Täytyy aina kysyä Samilta, ollaanko nähty joku leffa ja mistä se kertoi. Joten tähän on vaikea vastata!:D
3. Koska olet viimeksi haaveillut unelmiesi toteutumisesta?
- Varmaankin minuutti sitten.
4. Mistä unelmoit?
- Unelmoin, että saisin tehdä musiikkia ja teatteria elääkseni, niin, että ei tarvitsisi koko ajan miettiä rahaa. Unelmoin myöskin siitä, että saan joskus sitten tulevaisuudessa, vuosien päästä, terveitä, ihania lapsia. Unelmoin, että olen aina tyytyväinen ja onnellinen.
5. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Suosittelisitko sitä muille?
- Apuva, en ees muista, mitä oon lukenut viimeeksi. Voiko nuottikirjoja laskea?:) Jos ei, niin kannesta kanteen oon lukenut viimeeksi varmaankin Torey Haydenin kirjoja. Ne on tosi hyviä, vaikka eivät mitään kevyttä luettavaa kuitenkaan. Suosittelen!
6. Koska olet matkustanut viimeksi, minne, miksi? (Suomen sisäinen matkustaminenkin lasketaan)
- Äsken juuri Vaasasta Tampereelle.
7. Minne haluaisit matkustaa seuraavan kerran?
- Tiedän, minne matkustan seuraavan kerran, Tukholmaan. Mutta kesällä/syksyllä olis ihana päästä jonnekin aurinkoon, jossa ei tarvis ajatella yhtään mitään. Sais vaan uida, ajaa skootterilla, ihailla maisemia, syödä ja juoda.
8. Oletko tyytyväinen elämääsi?
- Kyllä!Vielä kun unelmat toteutuu niin ois melkeinpä täydellistä!
9. Mitä sitten kun olet saavuttanut unelmasi?
- Sitten unelmoidaan seuraavista. Unelmia täytyy olla, jotta on jotain, mitä tavoitella. Niiden ei tarvi olla isoja, ihan pienetkin unelmat vie eteenpäin.
10. Mitkä ovat kolme piirrettä tai asiaa itsessäsi, joista pidät?
- Suorasanaisuudesta
- Go with the flow- asenteesta
- Hiuksistani


Kysymykset haastetuille:

1. Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?
2. Asutko mielestäsi juuri oikeassa maassa ja oikeassa kaupungissa, vai tunnetko kuuluvasi jonnekin muualle?
3. Oletko mielestäsi tällä hetkellä oikealla alalla vai haaveiletko jostain AIVAN muusta?
4. Mainitse 3 ärsyttävintä piirrettäsi?
5. Onko jokin asia/asioita, mitä haluaisit muuttaa itsessäsi?
6. Mainitse joku tilanne, jossa olet tuntenut itsesi todella tyhmäksi?:D
7. Kuka olisit, jos saisit olla joku toinen yhden viikonlopun ajan? Miksi?
8. Mitä mieltä olet plastiikka-kirurgisista toimenpiteistä?
9. Voisitko joskus kuvitella korjaavasi itseäsi plastiikkakirurgin veitsen alla?
10. Mitä haluaisit sanoa minulle JUURI nyt?

Jotenkin syvällisiä kysymyksiä suurin osa. :D


Ja tähän haasteeseen haastan:  Jennin, Minnan, Miran, Jonnan, ja Sarahin.

Mielenkiinnolla odotan! :)