Poppia, jazzia ja rasismia

Heissuli vei! :)
Olin eilen torstaina pääsykokeissa Helsingissä. Tuntuu, etten muusta teille kerrokaan, kun pääsykokeista. Totuushan kyllä on, että eihän mun elämä ole sisältänyt lähiaikoina muutakaan :)


Menin Heidin luokse keskiviikko- iltana. Junalla matkasin, ja matka sujui teoriaa päntätessä. Aika kului nopeasti, ja luin kokonaisen yhden teoriakirjan matkalla. Heidi tuli mua vastalle Pasilaan, ja käveltiin sieltä kaupan kautta Heidin luo. Tehtiin Nacho- gratiinia ja puhuttiin hömppää myöhään yöhön.


Aamulla Heidi keitti mulle ihanaa kaneli- kahvia! Mun uusi herkkujuoma, vaikken oikeasti kahvia juokaan. Heidin majatalo on täyden palvelun talo, koska Heidi saattoi mut pääsykoepaikalle, kiitti Heidiii:)


Pääsykokeet meni hyvin, alkuvaikeuksista huolimatta. Olin vahingossa sekoillut itseni väärälle puolelle taloa, ja ihmettelinkin, miksi täällä on niin hiljaista.. Onneksi hoksasin ajoissa olevani väärässä mestassa, joten löysin ajoissa perille ja jouduin vielä odottelemaankin arvioijia jonkin aikaa. Ääntä en ollut avannut yhtään, mutta kyllä koin olevani kuitenkin "vedossa" koetilanteessa. Arvioijat huokasi ja teki sanoivat "aaaaw" , kun aloin laulamaan ensimmäistä biisiä. Teoriakoe oli tosi helppo, säveltapailusta puhumattakaan. Koko henkilökunta oli TODELLA rento meininki ja sen vuoksi voinkin todeta, että tuolla voisin kuvitella hyvinkin opiskelevani:)

Onni suosi mua kerrankin(tai sitten sukunimeni alkukirjain, hehee... :D), koska kokeet oli mun osalta loppu jo ennen kahtatoista. Mentiin Heidin ja Mirvan ( ex-kämppikseni slash ex-luokkakaverini slash kaverini) kanssa syömään Rossoon. Ruoka oli hyvää ja seura mitä parhain:)

Rasistin seurassa kohti Seinäjokea

Junamatka oli "mitä parhain". Päädyin luokkaretkiryhmän kanssa samaan vaunuun, ja esittäminen poikien ja tyttöjen kesken oli huipussaan. Mua ei kyseinen touhu kauheasti haitannut, lähinnä nauratti ja menipäs matka Seinäjoelle asti melko sutkakkaasti heitä kuunnellessa. :)

Sain istua Tikkurilaan asti yksin, mutta sitten sainkin viereeni viinalta haisevan miekkosen.

Luokkaretkeläisten opettaja oli äärimmäisen "clicheinen" homoseksuaali. Mielestäni vaikutti hyvinkin hurmaavalta herralta. Kyseinen opettaja innostui äärimmäisyyksiin suitsukkeista, jotka luokan tytöt oli ostanut. " Voi Ehaanaa, tuollaisia täytyykin hankkia!"

Viinalta haiseva miekkonen ei sitten ollutkaan ihan samaa mieltä kanssani tästä hurmaavasta herrasta.
Viinamies: "Ootko nää samaa porukkaa noiden kanssa?"
Minä: "Eeen. Ihan itekseni oon"
Viinamies: " Toi punapaitanen mies, niin se on sellanen...Homo"
Minä: "Aijaa."
Viinamies: "Joo! Mietin kauan, miks se on tutun näkönen. Se oli töissä yhdessä ravintolassa. Tajusin, et se on se Vitun kusipää."
Minä: "Aha."


Viinamies huuteli jatkuvasti epämääräisiä ääniä ja matki aina, kun tämä "vitun kusipää" kommentoi jollekin oppilaistaan jotain. Hän huokaili ja katsoi tätä miesopettajaa. Jos katse olisi voinut tappaa, niin miesopettaja olisi jo tuhkana. =) Kaikkien onneksi minä istuin näiden kahden riitapukarin välissä, ettei tämä viinamies kyennyt esimerkiksi tönimään, lyömään tms. tätä miesopettajaa. En sitten tosiaan tiedä, oliko viinamiehellä oikeasti jotain syytäkin vihata tätä miesopettajaa, vai oliko hän vain asennevammainen.

Itse kun hyväksyn erilaiset ihmiset ja se on mielestäni rikkaus, joten päätin olla kommentoimasta yhtään mihinkään. Kun poistuin junasta, teki mieli sanoa pari valittua sanaa tälle asennevammalle, mutta pidin suuni kiinni.
~ Toivottavasti heidän matkansa samassa vaunussa Ouluun asti sujui mukavasti! :)

Kolmea viimeistä viedään, joten suuntaan taas tästä reenailemaan. Lisäsin eilen videon youtubeen. Video on kuvattu Oriveden opiston viimeisestä konsertista, jossa lauloin Emma salokosken Veden alla.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! :)

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Pahoittelen pitkää hiljaiseloani! En ole kiireiltäni oikein ehtinyt postailla mitään, mutta nyt yritän vähän enemmän, kun yksi suurista kiireen aiheuttajistani, eli koulu on loppunut. Kiireet jatkuu, mutta ei anneta sen haitata hyvää menoa! :)

Eilen olin taas tekemässä musiikkia. Viime kertainen kolme biisiä- periaate tuli toteutetuksi tällä kertaa kahden biisin voimin. Uskon, että nyt saadaan enemmän aikaiseksi, kun itse ääni (= minä)
ja koneisto (studio ja tuottaja) ollaan samassa kaupungissa, eikä välimatkaa ole kuin vaivaiset 2 kilometriä:) 

Rumat, mutta hyvät kuulokkeet!

En muistanut ulkoa biisejä!

Nestetasapaino yllä.

Ensimmäiseksi tehtiin cover- kappale, josta olen aiemmassa blogitekstissäni kertonutkin. Soitin pianot (tai kuten kuulemma vaasalaisittain tapaan sanoa, pienot) nauhalle. Tämä ei ollutkaan läpihuutojuttu, koska clickin kanssa soittaminen tuotti suurta päänvaivaa sekä minulle, että tuottajalle, joten jouduttiin hetken sen kanssa takkuamaan.  
 

Pienojen  jälkeen oli vuorossa laulut. Laulujen purkittamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Sanat oli hyvin hallussa ja oikea fiilis päällä. Nyt vaan innolla odotellaan toisen laulajan vokaaleja, niin saadaan biisi purkkiin ja ilmoille!  


Toinen kappale on tuottajan tekemä vanha tuotos, vuodelta 2003. Viime kertainen studiotouhuilumme sai aikaan yhden kaikkien aikojen suosikkibiiseistäni, ja kyseessä oli myöskin siis vanhaa tuotosta vuodelta 2003, joten kokeilimme, mitä saisi aikaan muistakin 2003- vuoden  paikkeilla tehdyistä kappaleista. Letkeä meininki koko kappaleen läpi ja koukuttava melodia, joten toimii! Kyseinen biisi ei ollut tuttu minulle; olin sitä muutaman kerran kuunnellut. Ilmeisesti koukuttavat rytmitykset saa mut tekemään ihmeellistä jälkeä!

Epäonnistumisilta ei voi välttyä! Saa nauraa! :)

SAANKO ESITELLÄ; UUSI SCATMAN ON SYNTYNYT! ;)

Studiolla meni taas vaivattomasti. Usean biisin periaate näköjään toimii, joten jatkossakin saadaan varmasti monta biisiä aikaiseksi!

"Yksi toiminimi, kiitos"

Roudaus ja soundcheck sujuu moitteettomasti. Bändi tekee mahtavan keikan, fiilis on katossa sekä bändillä että vierailla. Paikan päällä bändistä pidetään tosi hyvää huolta; on ruokaa ja juomaa, ja koko ajan huolehditaan, onhan kaikki hyvin. Juhlien järjestäjät ja vieraat ovat todella tyytyväisiä ja kehuja satelee seuraavana päivänä ovista ja ikkunoista.

Siihen loppui hyvä meininki. Kun bändi on hoitanut oman osansa, missä on järjestäjän osuus?

Bändi hoitaa parin päivän sisällä tarvittavat tiedot keikkajärjestäjälle, ja oletetaan että kaikki etenee suunnitelmien mukaan. Keikkapalkkiota ei kuulu, joten otan yhteyttä keikkajärjestäjään. Kuulemma tietojamme ei ole saapunut, vaikka olemme varmoja, että olemme kaiken jo lähettäneet. Osa meistä joutui lähettämään loppujen lopuksi tietonsa KOLME kertaa, ennen kuin ne saavuttivat tämän toisen osapuolen kätöset.

  

Parisen kuukautta olemme asiaa puineet, ja alkoi jo vaikuttamaan, että enää ei pitänyt ongelmia ilmetä. Kunnes; Sain sähköpostia osapuolelta b. Nyt he alkoivat kinua tietoja, joita emme enää kykene heille toimittamaan lähes 3 kuukautta jälkikäteen. Soitin heille, ja puhelu oli heidän suunnaltaan syyttelevä. Sanoivat asian hitaan etenemisen olevan meidän vikamme, vaikka todellisuushan on toinen.

Ymmärrän, että sairaslomille ei voi mitään, mutta tästä asiasta on kulunut jo lähemmäs 3 kuukautta, joten luulisi palkan jo ilmaantuneen jotakin tietä. Eihän "tavallinen työntekijäkään" joudu odottamaan palkkaansa kolmea kuukautta.

Toiminimi olisi kuulemma hyvä hankinta, koska muuten palkanmaksussa kestää. Kumma, kun aiemmin asia on hoitunut muitta mutkitta, ilman toiminimeä.

Bändi lyö viisaat päänsä yhteen, ja alkaa miettiä tulevaisuuden varalle, mikä avuksi? Toiminimi ja sen hankinta kun ei ole mikään ihan yksiselitteinen juttu.

- Mitä saisi olla?
* "Yksi toiminimi, kiitos"

Mitä te ihmiset olette mieltä? :)

Keilausta, kisastudiota ja grillailua

Lauantai kului aluksi pelkästään Animal Rescue- ohjelmaa tuijottaessa. Jään aina täysin koukkuun siihen ohjelmaan. Kun nään yhden jakson ,täytyy katsoa heti loputkin. Voi niitä eläinparkoja, jotka on juuttunut milloin minnekin. Ja kuinka jotkut kehtaa kohdella eläimiä. Shame on you.

Kaatopaikalle mars

Mentiin Kotipizzaan syömään Samin kanssa, ja sitten suunnattiin Sorsapuiston kautta Kaatopaikalle keilaamaan siskon ja veljen ja niiden parempien puoliskojen kanssa. Olen kyllä menettänyt täysin ylä-asteen taitoni keilaamisessa, koska pelasin omilla säännöilläni "keilapallo ränniin", joka ei ilmeisesti ollut oikeaoppista keilaamista.. Keilaaminen on kyllä hauskaa ja vielä kun tämä oli hohtokeilausta,  niin se teki siitä extra- jännää!

Katsottiin Suomen matsi meillä. Mä en tosiaankaan pysty katsomaan mm- lätkää nykyään enää ollenkaan, kun oon niin hermostunut, ettei mitään järkeä:D Kuulemma olen tullut tässä asiassa isääni. :) Siispä katson nykyään matseja sivusilmällä, eli toisin sanoen häiritsen muita kommentoimalla jotain tosi epäolennaista ja tekemällä kaikkea muuta matsin aikana:)

Saatiin lisävahvistusta kisastudioon, kun pikkuveli yllätti tulemalla kylään Tampereelle. Se oli pelaamassa Helsingissä liitokiekkoa, mutta tuli yllätysvisiitille meille. Kivaa kivaa!:)


 Välikevennys

Yritettiin saada silmät suuriksi. Epäonnistuttiin:) Äiti sai tämän kuvan myös onnentoivotuksena äitienpäivänä:)

Kavereiden 20 vuotta vanha grilli. Toimii!

 Kesä tulee! Grillailu- kausi käynnistetty!

Mun tulevan kesän lempi grillattava!

Tässä yritän näyttää "littipeukkua" mahdollisimman vähän. :)
Siskoni yksi monista laadukkaista jutuista. Kuva omistettu sulle rambo :)






















Sunnuntai
 
Alkupäivän treenailin musiikin teoriaa meidän parvekkeella bikineissä. Sisällä oli paahtua!









Käytiin syömässä Napolissa. Ei siis tehty pikavisiittia Italiaan (aika huono vitsi, tiedän.)
,vaan käytiin Tampereen suosituimmassa pizzeriassa Napolissa. Nam nam :)
Päivän kruunasi kesän ensimmäinen "tölö". Onpa jäätelöpallot kallistunut; kaksi palloa maksoi 4€!

Lakritsia ja karkkijäätelöä

HYVÄÄ KESÄN ODOTUSTA KAIKILLE!! :)

"Ylistäen läpi"

Tämä viikko on ollut touhua täynnä. Meillä oli koulussa säveltapailun kirjallinen ja suullinen koe. Olen opiskellut koko vuoden D- kursseilla, eli suomen kielellä "edistyneiden ryhmässä".
Säveltapailun suullinen meni läpi, mutta rimaa ripoen ja kirjallisesta pääsin kahta osa-aluetta lukuun ottamatta läpi, joten uusinnassa tavataan sitten ensi viikon maanantaina. Säveltapailu on kyllä välillä totaalista hepreaa, mutta kyllä mä näköjään jotain olen oppinut... :)


Päätin ottaa varman päälle, ja tehdä vielä perustason
säveltapailun suullisen kokeen.
 Se meni "ylistäen läpi", kuten opettajani kauniisti sen ilmaisi:)







Historian D- kurssin koe meni myös läpi. Yllätyksenä sain siitä 4/5, joten sehän meni ihan nappiin! Ihme ja kumma, sillä tämä tulos tuli lähes täysin kokeisiin "kuuntelematta". Tähän ei pystynyt oikeastaan lukemaan, vaan täytyi kuunnella jättimäinen lista eri aikakauden klassisen musiikin kappaleita. Ilmeisesti klassinen musiikki oli sittenkin iskostunut mun päähä, vaikken sitä hirveästi vapaa-ajallani kuuntelekaan:)

Lahjattomat harjoittelee?

 

Nuottien maailmanvalloitus!

 Tenttien ohella olen treenannut ahkerasti muutakin, koska pääsykokeet numero 5-12 alkaa lähestyä. Laulamisen lisäksi soitan pääsykokeissa pianoa, kitaraa ja viulua.





Multa on kyselty, että koskas uusia biisejä saa kuulla, niin otin asiasta selvää.

Joudun tuottamaan vielä tällä hetkellä pettymyksen sanoessani, että ajankohta on vielä epäselvä, sillä saatamme tehdä vielä joukon uusia biisejä lähiaikoina.. Huomenna juttelemme asiasta puhelimitse, joten katsotaan, mihin johtopäätökseen tulemme. :) Malttakaahan vielä hetki! :)

Viettäkää kiva perjantai-ilta ihanat immeiset!! :)<3

Risuja vai ruusuja?

 Palkitaanko mun vuoden uurastus ja saan sen mitä haluan. Nimittäin opiskelupaikka musiikin alalta. Olen kolme vuotta sitten hakenut musiikkia opiskelemaan, mutta paikka jäi tuolloin saamatta, koska teoreettinen tietämykseni musiikista oli puutteellinen. Silloin päätin, etten halua opiskella musiikkia, vaan että esiintyisin ja tekisin musiikkia tietysti koko ajan. Tuolloin ehkä ajattelin, että pitää olla "oikea ammatti" musiikin lisäksi. Olen TODELLA tyytyväinen siitä, että päätin opiskella itselleni tällaisen "oikean ammatin", koska nyt on varmempi olo tulevaisuuden suhteen.

Tie Orivedelle..
 
Mun päätös Oriveden opistolle opiskelemaan lähdöstä ei ollut mikään monen kuukauden pohdinnan tulos, vaan päätös tuli itseasiassa parissa tunnissa. :) En ollut vielä valmis työelämään, joten päätös tuntui sillä hetkellä oikealta.

Kaverini pikkusisko oli hakenut Oriveden opistolle, ja lueskelin sitten mielenkiinnon vuoksi, että minne tämä on menossa mahdollisesti opiskelemaan. Oriveden opiston nettisivustot vakuuttivat mut niin, että siitä hetkestä päätin lähettää hakemukseni. Läpäisin pääsykokeet, joten sisällä oltiin!

Vanhat mietteeni musiikin opiskelusta muuttui täysin, sillä nyt olen sataprosenttisen varma, että haluan opiskella musiikkia! Vuosi Orivedellä ei ole tuntunut opiskelulta, vaikka se onkin välillä tuottanut suurta päänvaivaa:) En aio kuitenkaan jättää sosiaali- ja terveysalaa; Sitä aion opiskella vielä ehdottomasti myöhemmin!

Vuosi on ollut aika soopaamista paikasta toiseen, koska arjet asun Orivedellä, mutta viikonloput Tampereella, ja lisäksi matkustelen töiden, keikkojen ja muiden musiikkijuttujen takia paljon. Opistosta on ollut enemmän kuin suuri hyöty; Olen oppinut paljon teoriaa ja historiaa, ja oon päässyt soittamaan eri soittimia. Lisäksi olen saanut tutustua moniin eri musiikkikulttuureihin ja tyyleihin.

Pääsykoerumba: Pääsykoerumba alkoi tämän viikon torstaina! Ensimmäisenä vuorossa oli Jyväskylän konservatorio sekä Palmgren konservatorio Porissa. Nämä kaksi eivät ole mun listalla ihan kärjessä, mutta vaikuttivat silti ihan kelpo paikoilta opiskella. Kokeet meni ihan hyvin, vaikkakin varmasti alkukankeutta oli havaittavissa näin rumban alkuvaiheilla. Ehkäpä rutiini vahvistuu, ja osaan tehdä nappisuorituksen sitten myöhemmissä pääsykokeissa! :)

Choices, choises.

Mikäli pääsen jonnekin kouluun sisälle, ei se kuitenkaan tarkoita, että olisin automaattisesti ottamassa paikan vastaan. En pysty tekemään päätöstä samalta seisomalta, sillä "ulkomusiikillisista tekijöistä" johtuen (kuten luokkalaiseni ihanasti on ilmaissut) mun täytyy miettiä sata kertaa, ennenkuin pystyn tekemään päätöksen. "Yrittänyttä ei laiteta", kuten tavataan sanoa, joten haen nyt ja murehdin myöhemmin:)

Ulkomusiikillinen tekijäni <3

love.