keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Yllätysnumero

- Ihana sää tänään!
* Ai mää vai? ;)
Edellis-viikonloppu meni ihanasti rakkaan ystävän, Nooran saapuessa Vaasaan. Noora sai juosta ympäri Vaasaa mun asioiden perässä, koska olin sopinut monia tärkeitä juttuja tuolle viikonlopulle. Noora tuli mun mukana perjantaina studiolle ja siellä hän toimi valokuvaajana.

Mutta välillä Noora joutui itsekin kameran eteen. :)

<3 ihana sää.
*Sponsored by Coca Cola*
Lauantaina mulla oli ensimmäinen katumuusikko- keikkani( EVER!) Vaasan torilla, joten koska Noora on mun promoottori, oli luonnollista, että hän tuli myös mukanani.. Vai mitä Noora?;)
Ei vaan, koska saadaan itse päättää esiintymisajankohdat, niin Nooran toiveesta esiinnyttiin siten, että hän pääsisi katsomaan.
Vedettiin uutta, vanhaa..poppia ja bluesia.. Suomea ja englantia; maan ja taivaan väliltä. Oon saanut palautetta, että setti oli monipuolinen. Monet ihmiset tuli kehumaan meitä kasvotusten, ja kuulin myös tutuiltani, että yleisössä kehuttiin meitä älyttömästi. Meistä halutaan myös tehdä juttu lehteen, mutta katsotaan nyt, miten sen kanssa käy.
  
Komedialta ei tietysti vältytty, sillä ennen keikkaa kuulimme, että torilla oli joku yhteislaulu- tapahtuma klo13, joten ehtisimme esiintyä vain tunnin. Heti, kun oltiin saatu laitteet kasattua, aloimme soittaa. Heti ensimmäisessä biisissä alkoi tapahtua. Nuotit alkoivat lentää pitkin ja poikin. Onneksi yleisö ja ohikulkijat tulivat apuun, ja sain kaikki nuotit haalittua taas kutakuinkin kokoon. Yhden biisin nuotti oli teipattuna varmaan 2 metriä pitkä, joten sekään ei suostunut pysymään nuottistandilla suosiolla. Tämän biisin sain sitten laulaa mikki toisessa kädessä sanoitukset kainalossa, nuottia pidellen, jotta Elias näki soittaa. :)

Jälkeenpäin katselin nauhalta keikan, ja olen sitä mieltä, että keikka oli kaikin puolin onnistunut, pienet mokat ja kommellukset mukaan lukien:) Nautin tästä uudenlaisesta keikkatilanteesta jotenkin erityisesti. Ja taas oli mahtava meno ja ihana yleisö!:)


Yllätysnumero
Varsinaisen keikan loputtua eräs mies tuli kysymään, jospa voisin lähteä laulamaan jonkun yhteislaulu- kiertueen ensimmäisen kappaleen. Mikäs siinä. Kappale oli tuttu jollain tapaa, joten eiköhän tästä jotenkin selvittäisi. 2 säkeistöä meni hyvin, mutta kolmannessa tajusin, millaisesta yhteislaulu- hetkestä olikaan kysymys. En pidä itseäni kovinkaan uskonnollisena, joten kolmas ja neljäs säkeistö yllätti minut täysin.

...myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.


Oli jokseenkin outoa laulaa ylistyslaulua yleisön edessä, kun itse en usko, mutta yleisössä kaikki uskoivat. Noora taltioi tämän esityksen nauhalle, mutta sitä en lähde minnekään levittämään.. Voi pojat:)
Punaiset jalkani, auts.. :/

Kaiken tämän jälkeen pilasimme jalkamme kävelemällä ainakin maratonin verran ympäri keskustan kauppoja. Myönnän, oon shopaholic, mutta yli vuoden köyhänä elämisen aikana en ole päässyt shoppailemaan. Kuten yleensäkin, tälläkin kertaa löysin itselleni ale- laareista paljon mukaan viemistä. Mutta, se on oma lukunsa, joten palataan niihin mukaan tarttuneisiin rätteihin sitten ehkä myöhemmin. :)

Oletettavasti yleensä vieras kierrätetään kaupungin eri baarit läpi, mutta tämän vieraan kanssa rikoimmekin rajoja. Käytiin lauantai-iltana katsastamassa Raippaluodon silta, ja innostuttiin ottamaan valokuvia siellä. Herkkuja napsittiin niin että napa paukkui, joten nyt ei sitten syödäkään viikkoon!:D


Katumuusikon keikat jatkuvat:

PERJANTAI 29.07.2011 klo n. 17.30-->
           &
LAUANTAI 30.07.2011 n. klo 13.00-->
- Paikkana Vaasan tori. Just follow the voice:)
(säävaraus)

torstai 14. heinäkuuta 2011

Mitä vaan, missä vaan ja milloin vaan!

Sainpas tuossa parisen viikkoa sitten oudoimman keikkatarjouksen IKINÄ!

Mulle oli tullut yksi vastaamaton puhelu, joten soitin sitten takaisin tähän numeroon. Nainen kysyi, onko mulla kesätöitä. Vastasin, että "on, mutta, mitäs sulla oli mielessä?"

Nainen kysyi, haluaisinko tulla esiintymään. Keikat kiinnostaa aina, mutta kyselin vähän lisätietoja, koska tuolla lauseella ei oikein auennut tämä keikkatarjous.

"Mitä vaan; Sä voit vaikka laulaa, soittaa, näytellä, tai tanssia, mitä vaan sä haluat." " Oookkei... Entä missä tää tapahtuisi ja koska?"
"No niistä sä voit päättää itse."



Puhelun loputtua, oli pakko nauraa hetken, koska olin hyvin hämilläni. Tuntui, ettei tällä tytöllä, joka keikkatarjouksen teki, ollut kauheasti itselläkään tietoa asiasta sen enempää kun mullakaan.
Kysyin pianistiani Eliasta tälle mukaan, ja Elias oli aika hämillään koko keikasta, enkä pystynyt oikein auttamaankaan häntä yli tästä hämmästyksestä, koska tietoni olivat hyvin rajalliset. Elias oli kuitenkin messissä, joten nyt täytyi vaan selvittää vähän lisää, että OIKEASTI "Mitä, missä ja milloin" tapahtuu.

Sopimukset kirjoitettiin viikko sitten, ja keikat alkaa ensi viikolla, eli viikolla 29.


Keikkoja on siis useampia, ja OIKEASTI saadaan tehdä mitä vaan, missä vaan ja milloin vaan. Vapaat kädet lähes kaikelle:)

Esiinnytään Eliaksen kanssa kahdesti viikossa kesän loppuun asti,ja todennäköisemmin Vaasan Torin laitamilla/läheisyydessä, mutta päivät päätetään vasta lähemmin(säävaraus). Soitetaan musiikkia eri tyylilajeista, ja laulussa olen siis minä, ja Elias soittaa pianoa. (Ja upeasti soittaakin!) Soitan myös perkkoja, mutta ensimmäiset treenit pidetään vasta ensi viikon alussa, joten sovitukset biiseihin aukeaa vasta sitten. Väittäisin, että tulette kuulemaan musiikkia lähes jokaiseen makuun! :)

Hieman on enemmän "valaistunut" olo näistä keikoista, mutta kun kerta vapaat kädet on, niin ei kai niistä tarvitse sen enempää tietääkään. :)


Ensimmäinen päätetty keikkapäivä:
* Lauantai 23.7.2011 Vaasan Torin läheisyys, kellonaika VIELÄ TUNTEMATON (Aamupäivä/päivä)


Tulen infoamaan keikkojen päivistä ja ajoista täällä, ja facebookin yhteisössä (saa liittyä)
Siru facebookissa! Lupa tykätä:)

Kalenterit tyhjäksi, tai ainakin niin, että menonne on peruutettavissa, sillä Vaasan torin laitamilla nähdään?:)

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Paistaa se aurinko risukasaankin

Eikä, ei voi olla totta!! Mä pääsin, mä pääsin, mä pääsin!! Onko tämä totta, vai näänkö unta?
Minä, siis MINÄ, S-I-R-U, pääsin opiskelemaan TEATTERIMUSIIKKIA JA MUSIIKKIDRAAMAA Tampereelle!

Tiedot tuli 4.7 eli tämän viikon maanantaina. Heräsin maanantai-aamulla jo seitsemältä, vaikka yleensä herään kahdeksan- aamuna vasta puoli kahdeksalta. Olin muistavinani, ettei nettiin pitänyt tulla Tamkin opiskelijavalintatietoja, mutta kauhukseni huomasin, että siellä ne oli. Aakkosista yleensä ensimmäisenä pystyn heti huomaamaan, olenko valittu. EI NIMEÄ! Töihin oli kiva mennä, koska harmitus oli melko suuri. Ajattelin automatkalla, että tämä oli nyt se merkki, ettei mun ole tarkoituskaan opiskella musiikkia vaan vain harrastaa sitä, ja keksiä jotain muuta sen tilalle.
Välillä mun usko kesti, että "kyllä mä sinne pääsen, oonhan mä tehnyt ahkerasti työtä tämän eteen monta vuotta".. Mutta, välillä ajattelin, että tämä on sellainen asia, jota en vain tule ikinä saavuttamaan. Minä, opiskelemassa teatterimusiikkia!

Kello oli 8.53, kun mulle oli tullut tekstiviesti. Ajattelin, että äitini lähetti harmitteluviestin, kun en päässyt, mutta ei! Viestissä luki "Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty opiskelijaksi Musiikin k.ohjelmaan TAMKiin. Saat postissa vahvistuksen."

Pyysin vielä kahta työkaveriani lukemaan viestin ja kertomaan, mitä siinä oikeasti luki. "Sinut on hyväksytty", en voinut uskoa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä selvillä, mihin musiikin koulutusohjelmaan olin päässyt, sillä hain kahteen eri koulutusohjelmaan TAMKissa.
Itkin ilosta ihan vuolaasti, ja töissä lapset ihmettelivätkin, mikä tädille tuli. :)

Päätin soittaa vielä TAMKin opintotoimistoon, ja kertomaan, mille linjalle olin päässyt, vai oliko viesti tullut vahingossa mulle. Nainen kertoi ,että "mun ymmärtääkseni näissä papereissa lukee, että teatterimusiikkiin".Oli sen verran epämääräisesti sanottu, että mun täytyi nähdä tämä tieto vielä paperilla. Mun posti on kaikenlisäksi siirretty kesän ajaksi Tampereelta Vaasaan, joten sain odottaa vielä pidempään mahdollista kirjettä.

Tiistaina saapui kirje. Siellä se luki mustaa valkoisella.

Mielestäni olen ansainnut paikkani, koska näin vaivaa tämän eteen. Maksoin kalliin koulun, ja elin koko vuoden muutamalla eurolla, kirjaimellisesti. Sain Oriveden koulusta irti sen, minkä vuoksi ei ollut paikkaa aiemmin herunut. Kolmas kerta toden sanoi!

Kotileikit jatkuu...
Kyseiseen kouluun pääsy merkkasi mun lisäksi muillekin paljon. Mun ja "ulkomusiikillisen tekijäni" suhde saa jatkua samanlaisena, eikä mun tarvitse muuttaa kotoa. Saadaan jatkaa kotileikkiä :) Mä sanoin Sampalle, että JOS pääsen Tampereelle opiskelemaan, niin tehdään vihdoin parvekkeelle parvekelaatat ja ostetaan ihanat parvekekalusteet. Myös ollaan puhuttu latino- tanssikurssista Sampan kanssa, joten tanssilattiat taitaa kutsua meitä kahta ay-ay-ay!:)

Yksi hyvä koulupaikka olisi mulle riittänyt, mutta pääsinkin neljään kouluun ja kahteen varasijalle. 
Pääsin myös Jyväskylään varhaisiän musiikkikasvatusta opiskelemaan ja vieläpä pisteet helposti rajan ylittäen, mutta opiskelen ensiksi teatterimuusikoksi. Varhaisiän musiikkikasvatus on sellainen, mitä todennäköisesti aion vielä opiskella, sillä siinä saisin yhdistää molemmat ammattini. Ihmeellistä, että yleensä ei koulupaikkoja saati edes pääsykoekutsuja herunut, ja nyt saan valita opiskelupaikkani!

En kiellä, ettenkö menisi vielä tämän jälkeen opiskelemaan, sillä mulla on salaisia unelmia, mutta goodbye pääsykokeet, ainakin hetkeksi! :)

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Sunnuntai, mikä ihana tekosyy löhöillä

Päivä ei meinannut lähteä yhtään käyntiin omalta osaltani, koska tv.stä tuli toinen toistaan mielenkiintoisempia tosi-tv- ohjelmia. Poikaystäväni mukaan tosi-tv on turhuutta, mutta kummasti minä ja moni muukin niitä ajankuluksensa katselee.. :)
Puoli kahteen asti löhötessäni lahnamaisesti sängyssä tajusin, ettei tästä päivästä tule mitään, ellen tee jotain, joten suuntasinkin salille, ja oli ihanaa! Ihmisiä oli mun lisäksi ehkä kourallinen, joten sain rauhassa pumpata rautaa.
Sports Clubin tunnelma on mielestäni usein "pintaliitomeininkiä", ja olo on kuin lihatiskillä. Jotkut naiset jopa laittavat hiuslakkaa ja meikkiä, ennenkuin menevät treenaamaan. Kun saa treenata rauhassa, ja pystyy sulkemaan tämän tunnelman mielestään, niin kyseinen sali on kyllä mahtava treenipaikka; monipuolinen, ja hyvät laitteet.

Juokseminen on ihanaa, koska ajatukset saa suunnata tyhjyyteen, ja hiki virtaa. Sports Clubilla on vielä lisäksi tv-screen, josta musiikkivideoiden tahdissa saa lisävoimaa treenaamiseen.
Äitini siirsi gymkorttinsa mulle lomansa ajaksi, joten mua voi nähdä Sports Clubilla vielä jonkin aikaa.. :) Tein treenin jälkeis- ruoaksi tämän hetkistä lempiruokaani, pinaattikeittoa, kananmunia ja raejuustoa. Tiedän, ei ehkä mikään kaikkein tavanomaisin herkkuruoka, mutta mielestäni aivan täydellistä!
Herkullisen näköistä kuvaa oli tästä annoksesta vaikea saada:D

Tehtiin Samin ja Jessen kanssa iltapalaksi valkosuklaajuustokakku. Ollaan jessen kanssa samanlaisia esimerkiksi siinä, että tehdään asioita hetken mielijohteesta. Mietittiin, mikä olisi hyvä syy sille, että tehdään KAKKU, joten Jesse ehdotti syyksi sitä, että hänellä on enää viikko kaverinsa kuskausta töihin... :) Aika hyvä syy, vai mitä?  ;)

Keskittynyt ilme

PAIKKA!
Sami viihdytti meitä kakun odottelun lomassa!:) Oli tolle pakko antaa iso kakkupala, kun oli niin ressu.. :)

VOILA!

Niin hyvää, ettei sanotuksi saa:)