Paistaa se aurinko risukasaankin

Eikä, ei voi olla totta!! Mä pääsin, mä pääsin, mä pääsin!! Onko tämä totta, vai näänkö unta?
Minä, siis MINÄ, S-I-R-U, pääsin opiskelemaan TEATTERIMUSIIKKIA JA MUSIIKKIDRAAMAA Tampereelle!

Tiedot tuli 4.7 eli tämän viikon maanantaina. Heräsin maanantai-aamulla jo seitsemältä, vaikka yleensä herään kahdeksan- aamuna vasta puoli kahdeksalta. Olin muistavinani, ettei nettiin pitänyt tulla Tamkin opiskelijavalintatietoja, mutta kauhukseni huomasin, että siellä ne oli. Aakkosista yleensä ensimmäisenä pystyn heti huomaamaan, olenko valittu. EI NIMEÄ! Töihin oli kiva mennä, koska harmitus oli melko suuri. Ajattelin automatkalla, että tämä oli nyt se merkki, ettei mun ole tarkoituskaan opiskella musiikkia vaan vain harrastaa sitä, ja keksiä jotain muuta sen tilalle.
Välillä mun usko kesti, että "kyllä mä sinne pääsen, oonhan mä tehnyt ahkerasti työtä tämän eteen monta vuotta".. Mutta, välillä ajattelin, että tämä on sellainen asia, jota en vain tule ikinä saavuttamaan. Minä, opiskelemassa teatterimusiikkia!

Kello oli 8.53, kun mulle oli tullut tekstiviesti. Ajattelin, että äitini lähetti harmitteluviestin, kun en päässyt, mutta ei! Viestissä luki "Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty opiskelijaksi Musiikin k.ohjelmaan TAMKiin. Saat postissa vahvistuksen."

Pyysin vielä kahta työkaveriani lukemaan viestin ja kertomaan, mitä siinä oikeasti luki. "Sinut on hyväksytty", en voinut uskoa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä selvillä, mihin musiikin koulutusohjelmaan olin päässyt, sillä hain kahteen eri koulutusohjelmaan TAMKissa.
Itkin ilosta ihan vuolaasti, ja töissä lapset ihmettelivätkin, mikä tädille tuli. :)

Päätin soittaa vielä TAMKin opintotoimistoon, ja kertomaan, mille linjalle olin päässyt, vai oliko viesti tullut vahingossa mulle. Nainen kertoi ,että "mun ymmärtääkseni näissä papereissa lukee, että teatterimusiikkiin".Oli sen verran epämääräisesti sanottu, että mun täytyi nähdä tämä tieto vielä paperilla. Mun posti on kaikenlisäksi siirretty kesän ajaksi Tampereelta Vaasaan, joten sain odottaa vielä pidempään mahdollista kirjettä.

Tiistaina saapui kirje. Siellä se luki mustaa valkoisella.

Mielestäni olen ansainnut paikkani, koska näin vaivaa tämän eteen. Maksoin kalliin koulun, ja elin koko vuoden muutamalla eurolla, kirjaimellisesti. Sain Oriveden koulusta irti sen, minkä vuoksi ei ollut paikkaa aiemmin herunut. Kolmas kerta toden sanoi!

Kotileikit jatkuu...
Kyseiseen kouluun pääsy merkkasi mun lisäksi muillekin paljon. Mun ja "ulkomusiikillisen tekijäni" suhde saa jatkua samanlaisena, eikä mun tarvitse muuttaa kotoa. Saadaan jatkaa kotileikkiä :) Mä sanoin Sampalle, että JOS pääsen Tampereelle opiskelemaan, niin tehdään vihdoin parvekkeelle parvekelaatat ja ostetaan ihanat parvekekalusteet. Myös ollaan puhuttu latino- tanssikurssista Sampan kanssa, joten tanssilattiat taitaa kutsua meitä kahta ay-ay-ay!:)

Yksi hyvä koulupaikka olisi mulle riittänyt, mutta pääsinkin neljään kouluun ja kahteen varasijalle. 
Pääsin myös Jyväskylään varhaisiän musiikkikasvatusta opiskelemaan ja vieläpä pisteet helposti rajan ylittäen, mutta opiskelen ensiksi teatterimuusikoksi. Varhaisiän musiikkikasvatus on sellainen, mitä todennäköisesti aion vielä opiskella, sillä siinä saisin yhdistää molemmat ammattini. Ihmeellistä, että yleensä ei koulupaikkoja saati edes pääsykoekutsuja herunut, ja nyt saan valita opiskelupaikkani!

En kiellä, ettenkö menisi vielä tämän jälkeen opiskelemaan, sillä mulla on salaisia unelmia, mutta goodbye pääsykokeet, ainakin hetkeksi! :)