Musikaalirumba lähti käyntiin

Tällä viikolla meillä alkoi musikaalin treenit ensemble (= yhteislaulu)- treeneillä. Voin odottaa jotain todella hyvää lopputuloksesta, kun jo ensimmäisissä treeneissä kuulosti niin hyvältä. Ensimmäisen vuoden tanssin opiskelijatkin on mukana tässä produktiossa. Mua harmitti, kun tanssijat oli ihan hukassa lukiessaan ekaa kertaa elämässään nuotteja. Nuotinluku kun on kuin aivan uusi kieli. Oikeasti nuotit vain sekoitti niiden pään, koska pelkkien sanojen ja korvakuulon avulla ne olisi sen helpoiten oppinut. Sekään ei varmaan auttanut, että käytettiin musiikkisanastoa. No, mutta roolit vaihtuvat, kun muusikot pistetään opettelemaan koreografioita. :D Omaksi pelastukseni voin sanoa tanssihistoriani olevan pitkä.

Torstaina 15.12. käytiin tutustumassa TTT-hen eli Tampereen Työväenteatteriin. Oli aivan mieletöntä pyöriä kulisseissa ja nähdä kaikkea "behind the scenes".  TTT.n isoin lava on yksi Suomen suurimmista ja voi pojat se oli valtava; Kun lavan takareunalla seisoi ihminen, katsomosta ihminen näytti ihan pikkuriikkiseltä! Lavalla seistessäni tiesin kuuluvani siihen, tulevaisuudessa.

Käytävät kuhisi julkkiksia! Totuus on, että nähtiin vaan pari ihmistä siellä pyöriessämme. Saatiin paljon mielenkiintoista tietoa opettajaltamme Minna Hokkaselta teatterityöstä.

Ihmiset kuvittelee, että näyttelijän ja muusikon työ on ruusuilla tanssimista ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Rahan eteen on myös tehtävä enemmän töitä kuin perusduunarin. Vuorotyö ja 6- päiväiset työviikot (48h/vko) raastavat perheen arkea ja vievät vapaa-ajan aika minimiin.
Kierroksen jälkeen jäätiin katsomaan Yksiöön en äitee ota- niminen puhenäytelmä. Näyttelijöitä oli viisi ja roolit oli hyvin kärjistettyjä. Komedian kautta arjen asioista kertova esitys oli hauska ja piti 13- tuntia koulussa olleen opiskelijan hyvin hereillä. Tehtävänämme oli tarkkailla jotain roolihahmoista. Tarkkailin näytelmän mummoa, jolla oli mahtavat ilmeet, ja eläytyminen mummon rooliin oli loistavaa.

Perjantaina käytiin luokkalaisteni kanssa meidän vakkaripaikassa "Wivissä" (talouskoulun ruokala) syömässä loman kunniaksi. Ruoka oli jälleen kerran tajunnanräjäyttävää, ja päätin ostaa jälkkärinkin "näin juhlan kunniaksi".
Meidän lauluopettajalla on tapana järjestää aina lukukauden viimeiselle yhteistunnille jotain erikoista. Kokoonnuttiin pikkujouluilemaan teatterimuusikoiden kanssa, syötiin herkkuja, ja laulettiin joululauluja epävireisesti (opettaja oli ylpeä meistä). Opettaja oli tuonut myös spottivaloja tunnelmaa luomaan. Hän halusi, että kaikille jäisi hyvä fiilis kuluneesta lukukaudesta, joten hän halusi jäädä yksin siivoamaan sotkut. So sweet:) Loppu perjantai-illasta meni sohvalla koomaillessa.

Viikonlopun keikat peruttiin sairastumisen vuoksi, joten sainkin viettää yllätyksekseni viikonlopun omassa kodissa. Luokkakaverit jäivät jo lomanviettoon, mutta jospa itse yritän vielä maanantaina musahissan tunnille, niin sitten loma olisi hyvin ansaittu.
Ensiviikolla taas demo pääsee askeleen eteenpäin, kun nauhoitukset jatkuu!

Tänään meni rikki 8100 kuuntelua, vau! Kiitos! Ihan säikähdin.

Huomenna kerron teille meidän näty-tunneista!
P.S: Sain 4/5 arvosanaksi ensimmäisestä ammattikorkeakoulu- tentistäni. Oho!