Tuon kesäkuun 22. päivän tekstin jälkeen on tapahtunut paljon. Paljastuksia, paljastuksia.
Juhannusta vietin mökillä kavereiden kanssa tässä Vaasan saaristossa, meren rannalla. Juhannuspäivänä lähdinkin mökiltä takaisin maankamaralle, koska luvassa oli hääkeikka. Häät oli kokonaisuudessaan kauniit ja ihmiset oli mukavia. Sieltä suuntasin vielä takaisin mökille, missä kaverit lilluivat paljussa. Hyppäsin messiin ja hyttyset söivät mut kokonaan. Kesä ja hyttyset! <3
Tänään hain kirppiskamat KOLMANNELTA kirppikseltä. Suuri työ ja pieni hyöty, mutta saapahan lahjoittaa enemmän keräykseen. :) Koska meillä on niin paljon poislaitettavaa tavaraa, niin harkitsen laittavani vaatteita myyntiin myös facekirppikselle.
Vaasassa Leipätehtaalla esiinnyttiin 6.7. Yleisöä oli kivasti, ja oli ihana jutella ihmisten kanssa, joita en oo nähnyt aikoihin, plus tietysti uusien tuttavuuksien kanssa. Hikinen keikka, mutta otan esiintymiset myös urheilun kannalta. ;)
Vähin unin suunnattiin seuraavana päivänä hääkeikalle. Häät oli hauskat! Muutaman valssin jälkeen soitettiin koko loppuaika vaan bilemusiikkia ja hääväki tykkäs. Sieltä suuntasin ekaksi kaverin luo, missä kaverit aloitteli baaria varten, ja sieltä Sky:lle tanssimaan armottomasti.
Tein jokunen aika sitten biisin, joka iski muhun kuin kirves halkoon. Harvoin saan omaan biisiin sellaisen kiksin, niinkun tähän sain(niihin kun tulee kuuroksi), joten olihan tämä sovitettava bändillekin. Biisi on kuulemma progea, eikä mikään ihan tavallinen poppirallatus. Musiikin teorialla leikitellään, ja paljon.
Kyseisen biisin ensiesitys tapahtui viime lauantaina, 14.7 Helsingissä Bar Loosessa, jossa meillä oli siis keikka. Bar Loosen keikasta ajattelin tehdä ihan oman postauksen, ihan myöskin omaksi ilokseni.
Saatiin aivan mahtava tarjous eräästä huippustudiosta, ja sitä ollaan tässä nyt kovaa buukkailtu. Demon valmistuminen siirtyy siis syksyyn, MUTTA hyvää kannattaa odottaa, eikös se niin mene?;) Vaikka stressaan ihan suunnattomasti demon valmistumisesta, niin tämän studion takia stressin saan unohtaa kertaheitolla. Eipä tarvitse keksimällä keksiä tekemistä odotellessani studiosessiota, sillä onneksi kesän loppu ja syksyn alku pitää mut kiireisenä, koska Annie- musikaali vie multa elo- ja syyskuun suurimmaksi osaksi. Jos jostain saa olla itsessään ylpeä, niin siitä, että pääsin ensimmäisen vuoden teatterimuusikko-opiskelijana ammattilaismusikaaliin. En olis voinut kuvitellakaan tällaista. :)
Tuossa tekemäni cover. Titaniumin kertosäe osuu sanoillaan jollain tapaa hyvinkin tähän elämäntilanteeseeni. "I'm bulletproof, nothing to lose"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti